Hoidon laatu kotisairaalassa potilaiden arvioimana : Kuvaileva poikkileikkaustutkimus
Ladataan...
2.98 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset3
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kotisairaalatoiminta on lisääntynyt entisestään viime vuosina terveydenhuoltojärjestelmien muutosten myötä hoitoa siirrettäessä yhä enemmän potilaiden kotiin. Kotisairaalahoidon tavoitteena on tarjota laadukasta, turvallista ja potilaslähtöistä hoitoa vaihtoehtona sairaalahoidolle sekä vastata terveydenhuollon resurssien käyttöön kohdistuviin haasteisiin. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella kotisairaalahoidon laatu koetaan pääosin hyväksi, mutta eri laadun osa-alueiden, kuten vuorovaikutuksen, turvallisuuden, tiedonsaannin, potilaan osallisuuden ja omaisyhteistyön välillä voi esiintyä vaihtelua toimintamallien ja organisoinnin eroista johtuen. Potilaiden hoidon laadun arvioinnit tarjoavat keskeistä tietoa hoidon laadun toteutumisesta, sillä kotisairaalakontekstissa tutkimusnäyttö on edelleen hajanaista ja kontekstisidonnaista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida potilaiden näkemyksiä hoidon laadusta kotisairaalassa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla kotisairaalahoitoa voidaan edelleen kehittää laadukkaammaksi ja potilaskeskeisemmäksi.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin viidessä kotisairaalayksikössä kahdelta hyvinvointialueelta käyttäen paperista ja sähköistä Hyvä Hoito-mittarin potilasversiota. Tutkimukseen osallistui 103 potilasta (vastausprosentti 40,1 %), jotka rekrytoitiin tarkoituksenmukaisella otannalla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen kuvailevia ja inferentiaalisia menetelmiä taustamuuttujien ja hoidon laatua kuvaavien muuttujien kuvaamiseen sekä niiden välisten yhteyksien tarkasteluun.
Osallistujat arvioivat hoidon laadun kokonaisuudessaan erittäin korkeaksi (ka = 3,72, kh = 0,29) kotisairaalassa. Kaikki hoidon osa-alueet arvioitiin erittäin korkeiksi lukuun ottamatta yhteistyötä omaisten kanssa, joka arvioitiin korkeaksi. Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä hoidon kokonaislaadun arvioinnissa ikäryhmän ja työtilanteen mukaan. Yli 66-vuotiaat ja eläkkeellä olevat arvioivat hoidon kokonaislaadun korkeammaksi kuin alle 65-vuotiaat ja työelämässä olevat. Lisäksi hoidon laadun osa-alueiden ja taustamuuttujien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä muun muassa ikäryhmässä, työtilanteessa, kotisairaalan käyntimäärässä ja hoitojakson pituudessa.
Tulosten perusteella kotisairaalahoito on potilaiden arvioimana laadukas ja toimiva hoitomuoto, jossa hoidon laatu muodostuu hoitohenkilökunnan osaamisen ja vuorovaikutuksen, hoidon jatkuvuuden sekä kotiympäristön yhteisvaikutuksesta. Keskeisiä kehittämistarpeita havaittiin potilaiden omien voimavarojen tukemisessa sekä omaisten huomioimisessa osana hoitoprosessia. Jatkossa tulisi kohdentaa (laadullista) tutkimusta potilasryhmäkohtaisten erojen selvittämiseen sekä omaisten roolien selkeyttämisen ja tuensaannin vahvistamiseen kotisairaalassa.
Hospital-at home services have increased in recent years as changes in healthcare systems have shifted care delivery increasingly into patients’ homes. The aim of hospital-at-home is to provide high-quality, safe, and patient-centered care as an alternative to inpatient care, while also addressing challenges related to the use of healthcare resources. Based on previous research, the quality of hospital-at-home care is generally perceived as high; however, variation may exist between different dimensions of quality — such as interaction, safety, access to information, patient participation and collaboration with family members — due to differences in care models and organisational structures. Patients’ assessments of quality of care provide essential information to the delivery of care, as research evidence in the hospital-at-home setting remains fragmented and context-specific.
The purpose of this study was to analyse patients’ perceptions of the quality of care in hospital-at-home services and the factors associated with these perceptions. The objective was to produce knowledge that can be used to further develop hospital-at-home care towards higher quality and greater patient-centredness.
The study was conducted as a descriptive cross-sectional study. Data were collected in five hospital-at-home units across two wellbeing services counties using the patient version of the Good Nursing Care Scale (Hyvä Hoito-mittari), administered both in paper form and electronically. A total of 103 patients participated in the study (response rate 40,1%), recruited using purposive sampling. The data were analysed statistically using descriptive and inferential methods to describe background variables and quality categories, as well as to examine associations between them.
Participants assessed the overall quality of care as very high (mean = 3,72) in hospital-at-home. All quality categories were assessed as very high, except for collaboration with family members, which was assessed as high. The results showed statistically significant association in overall quality of care assessment according to age group and employment status. Participants aged over 66 and those who were retired assessed the overall quality of care higher than participants under 65 and those who were employed. Furthermore, statistically significant associations were identified between different quality categories and background variables, including age group, employment status, number of hospital-at-home visits, and length of the care.
Based on the findings, hospital-at-home care is perceived by patients as a high-quality and well-functioning form of care, with quality of care emerging from the combined effects of healthcare professionals’ competence, interaction, continuity of care, and the home environment. Key development needs were identified in supporting patients’ own resources and in greater consideration of family members as part of the care process. In the future, further (qualitative) research should be targeted at identifying differences between patient groups and at strengthening the clarification of family members’ roles and access to support within hospital-at-home care.