Suomen markkinoilla myytävien omega-3-ravintolisien hapettumisaste ja rasvahappopitoisuudet
Ladataan...
2.23 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin 49:n Suomessa myytävän omega-3-valmisteen hapettumisastetta ja rasvahappopitoisuuksia. Tutkittavat valmisteet olivat kala-, krilli- ja leväöljyjätuotteita kapseleina, nesteinä ja geelipaloina. Hapettuneisuusastetta tutkittiin teollisuuden perinteisesti käyttämien menetelmien (peroksidi- ja para-anisidiiniluku) lisäksi haihtuvien hapettumistuotteiden avulla SPME-GC-MS -menetelmällä. Rasvahappojen pitoisuudet määritettiin kaasukromatografisesti (GC-FID).
Ravintolisien hapettuneisuusasteelle ei ole Suomessa lainsäädännöllisiä raja-arvoja. Tuotteita valmistava teollisuus on kuitenkin sopinut vapaaehtoisesti noudatettavat raja-arvot hapettuneisuudesta kertoville peroksidi- ja para-anisidiiniluvuille. Tutkituissa valmisteissa peroksidiluku oli suositusta (< 5 meq/kg) suurempi 22,4 %:ssa valmisteista. Pääosin ylitys oli kuitenkin pieni, vain kolmella valmisteella peroksidiluku ylitti arvon 7 ja kahdella arvon 14. Valmisteissa yleisesti käytetyt aldehydirakenteiset aromiaineet häiritsivät öljyjen para-anisidiiniluvun määritystä sillä rasvojen hapettumistuotteiden lisäksi myös aromiaineet reagoivat määritysreagenssin kanssa. Määritys pystyttiin tekemään luotettavasti 25 tuotteelle. Niillä tulokset eivät ylittäneet suositusta (< 20). Haihtuvien hapettumistuotteiden analyysissä yksi tuote erottui muista suuremmalla hapettumistuotteiden määrällä. Kaiken kaikkiaan tuotteiden hapettumisaste oli kuitenkin matala.
Valmisteiden EPA:n ja DHA:n määrät vastasivat melko hyvin pakkaustiedoissa ilmoitettua määrää. DHA:n määrä oli ilmoitettua suurempi n. 33 % tuotteista, 80–100 % ilmoitetusta 56 % tuotteista ja alle 80 % ilmoitetusta 12 %:ssa tuotteista. Suurimmat erot ilmoitettuun verrattuna havaittiin joidenkin tuotteiden yhteenlasketussa omega-3-rasvahappojen määrässä.
Teollisuuden perinteisesti käyttämät menetelmät hapettumisasteen tutkimiseen soveltuvat huonosti para-anisidiiniluvun osalta aromatisoiduille öljyille sekä peroksidi- ja para-anisidiiniluvun osalta krilliöljyille. Haihtuvien hapettumistuotteiden analyysi nähtiin hyvänä täydentävänä keinona hapettumisen tutkimiseen. Sopivien haihtuvien hapettumisen merkkiaineiden löytämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.