Amending Foreign Investment Screening Regulation in the European Union : Screening the foreign investment carried through foreign investor’s subsidiary in the Union

Abstract

This thesis focuses on the amendment of the Foreign Investment Screening Regulation in the European Union since currently, EU is revising its Foreign Direct Investment Screening Regulation 2019/452. One of the significant changes that this revision will bring is the screening of foreign investments that are done not directly by the foreign investor but using its Union subsidiary. These types of investments are referred as indirect foreign investments in this thesis. The research questions this thesis discusses are the reasons for this amendment and analysing the definitions of a foreign investment and foreign investors subsidiary in the Union. The methods to answer the research questions are legal dogmatics and law in context. The Court stated in case C-106/22 Xella Magyarország, that only foreign direct investments are within the scope of the Foreign Direct Investment Screening Regulation. The proposed amendment to the Regulation requires that Member States should also screen indirect foreign investments. Reasons to screen indirect foreign investments are mainly related to the alike risk to security and public order and reducing differences between Member States. The Foreign Direct Investment Screening Regulation received also significant criticism. The definitions of foreign investment and foreign investor’s subsidiary are explained to some extend in the revised legislation. Nevertheless, this thesis argues, that concerning the definition of the foreign investor’s subsidiary, both, meaning of a subsidiary and requirement of a direct and indirect control leave room for interpretation. However, this thesis argues that the control that the foreign investor exercises can be either legal or factual.

Tämä tutkielma keskittyy ulkomaisten sijoitusten seurantaan Euroopan Unionissa, sillä tällä hetkellä EU on muuttamassa ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta annettua asetusta 2019/452. Yksi merkittävistä muutoksista on ulkomaisten epäsuorien sijoitusten sisällyttäminen asetuksen piiriin. Ulkomainen epäsuora sijoitus tarkoittaa tässä tutkielmassa sellaista ulkomaisen investoijan tekemää sijoitusta, jonka se tekee Unionissa sijaitsevan tytäryhtiönsä kautta. Tämän tutkielman tutkimuskysymykset arvioivat tämän muutoksen syytä ja sekä analysoivat ulkomaisen sijoituksen että Unionissa sijaitsevan tytäryhtiön mahdollista tulkintaa. Tutkimukseen on valittu metodeiksi lainoppi ja law in context. Euroopan Unionin tuomioistuin totesi tapauksessa C-106/22 Xella Magyarország, että epäsuorat ulkomaiset sijoitukset eivät kuulu ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta annetun asetuksen soveltamisalaan. Ehdotettu muutos edellyttää, että jäsenvaltiot jatkossa seulovat myös epäsuorat sijoitukset. Tässä tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella syy muutokselle liittyy ennen kaikkea samankaltaiseen riskiin turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Lisäksi on haluttu vähentää jäsenvaltioiden välisiä eroja. Ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta annettu asetus on saanut myös paljon kritiikkiä. Sekä ulkomaisen sijoittajan että Unionissa sijaitsevan tytäryhtiön käsitteet ovat määritelty jossain määrin. Kuitenkin tässä tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella, etenkin Unionissa sijaitsevan tytäryhtiön käsitteeseen liittyvä käsite tytäryhtiö (subsidiary) ja vaatimus suorasta sekä epäsuorasta kontrollista jäivät ehdotetuissa muutoksissa epäselviksi. Kuitenkin tässä tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella, merkityksellistä on ulkomaisen sijoittajan sekä juridinen että tosiasiallinen kontrolli.