Valuuttakurssiriskin suojaaminen passiivisessa ETF-sijoittamisessa euroalueen sijoittajan näkökulmasta : Empiirinen tutkimus ajanjaksolta 2015–2025

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, parantaako valuuttasuojausmekanismi euroalueen passiivisen sijoittajan riskikorjattua tuottoa S&P 500 -indeksiä seuraavassa ETF-rahastossa ajanjaksolla 2015–2025. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, miten valuuttasuojauksen kannattavuus vaihtelee muuttuvissa lyhyiden päiden markkinakorkojen ympäristöissä. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, että dollarimääräiset sijoituskohteet altistavat euroalueen sijoittajan valuuttakurssiriskille, jota voidaan hallita johdannaisinstrumentteja hyödyntävän valuuttasuojatun ETF-rahaston kautta. Aiempi kirjallisuus on kuitenkin esittänyt osittain ristiriitaisia ja ajoittain vaihtelevia näkemyksiä siitä, onko täysimääräinen valuuttasuojaaminen sijoittajalle kannattavaa, erityisesti pidemmillä sijoitushorisonteilla tarkasteltuna. Tutkielman ajankohtaisuutta korostaa erityisesti Yhdysvaltain dollarin viimeaikainen heikentyminen suhteessa euroon, mikä on heikentänyt suojaamattomien dollarisijoitusten euromääräisiä tuottoja. Empiirinen analyysi pohjautuu kahden Euroopassa listatun S&P 500 -indeksiä jäljittelevän ETF-rahaston kuukausituottoihin vuosilta 2015–2025. Suojaamattomana vertailukohteena toimii iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD ACC (SXR8) ja valuuttasuojattua vaihtoehtoa edustaa iShares S&P 500 EUR Hedged UCITS ETF ACC (IBCF). Riskikorjattua suorituskykyä arvioidaan Sharpen ja Sortinon lukujen avulla, systemaattista riskiä ja riskikorjattua ylituottoa puolestaan CAPM-regressiosta estimoidulla beeta-kertoimella sekä Jensenin alfalla. Riskittömänä korkona käytetään yhden kuukauden rahamarkkinakorkoa eli Euribor-korkoa. Tuloksia tarkastellaan paitsi koko ajanjaksolla (2015–2025), myös kahdessa alaperiodissa, jotka erottelevat erikseen euroalueen nollakorkojen (2015–2022) ja korkeiden korkojen (2023–2025) markkinaympäristöt. Tutkimustulokset osoittavat, että valuuttasuojaus ei parantanut euroalueen passiivisen ETF-sijoittajan riskikorjattua tuottoa koko tarkastelujaksolla mitattuna. Valuuttasuojaamaton SXR8-rahasto saavutti sekä korkeamman Sharpen luvun (0,91 vs. 0,74) että Sortinon luvun (1,60 vs. 1,20) vuosien 2015–2025 ajanjaksolla. Tämän lisäksi kumulatiivisella tuottokertymällä mitattuna SXR8-rahasto ylitti valuuttasuojatun IBCF-rahaston noin 97 prosenttiyksiköllä koko tarkastelujaksolla. Korkoympäristön merkitys nousi empiirisessä tarkastelussa selvästi esille. Korkeiden korkojen aikakaudella (2023–2025) valuuttasuojattu IBCF-rahasto ylitti valuuttasuojaamattoman SXR8-rahaston sekä Sharpen luvulla (1,39 vs. 1,22) että Sortinon luvulla (3,37 vs. 2,67) mitattuina. Lisäksi IBCF:n Jensenin alfa oli selkeästi CAPM-mallin mukaiseen odotettuun tuottoon nähden positiivinen ollessaan 3,85 prosenttia vuodessa, joskaan alfat eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulokset viittaavat siihen, ettei ainakaan täysimääräinen valuuttasuojaus Yhdysvaltain dollaria vastaan vaikuttaisi olevan euroalueen passiiviselle ETF-sijoittajalle perusteltua tämän tutkielman 11 vuoden tarkastelujaksolla mitattuna. Valuuttasuojauksen kannattavuuteen vaikuttavat eri talousalueiden korkotaso ja erityisesti niiden välinen lyhyiden markkinakorkojen korkoero sekä EUR/USD-vaihtokurssin kehityssuunta.