Julkisen vallan käyttäjän vastuu perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta - vahinkona kärsimys : Korvaaminen KKO:n oikeuskäytännön valossa ja mahdollinen lainmuutos

Abstract

Suomen lainsäädännössä ei ole yleistä velvollisuutta korvata vahinkoa, joka aiheutuu perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta, kun käytetään julkista valtaa. Julkisen vallan vahingonkorvausvastuu määräytyy ensisijaisesti vahingonkorvauslain 3:2 §:n mukaan. Perustuslaissa julkisen vallan käyttäjälle asetetaan kuitenkin velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lisäksi Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa velvoitetaan, että loukkauksen uhrilla tulee olla tehokas oikeussuojakeino käytettävissään siinäkin tapauksessa, että loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt. ON-työssä tarkastellaan sitä, milloin perus- ja ihmisoikeusloukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä voidaan tuomita korvausta maksettavaksi, kun vahinko on aiheutettu julkista valtaa käyttämällä. Vahingonkorvauslain mukaan kärsimys tulee korvattavaksi ainoastaan määrättyjen korvausedellytysten täyttyessä. Lisäksi työssä selvitetään oikeusministeriön työryhmämietinnössä ehdottamaa uudistusta julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuseen perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseen käytettiin lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia sekä de lege ferenda -metodia. ON-työssä havaitaan, että vahingonkorvauslain mukainen korvausvastuu kärsimyksestä on pitkälti rajoitettua vahingonkorvauslain 5:6 §:ssä asetettujen korvausedellytysten seurauksena. Vakavakin perus- ja ihmisoikeusloukkaus voi jäädä laissa muotoiltujen korvausedellytysten ulkopuolelle. Työssä osoitetaan, että julkisen vallan käyttäjän aiheuttaman loukkauksen kohteeksi joutuneella voi tietyin edellytyksin olla oikeus korvaukseen ilman nimenomaista lainsäännöstä. Tällöin kysymys on käytännössä vahingonkorvauslaista erillisestä hyvittävästä oikeussuojakeinosta. Tätä laissa olevaa aukkoa paikkamaan oikeusministeriö ehdottaa työryhmämietinnössään, että toissijaiseksi oikeussuojakeinoksi tarkoitettu oikeus hyvitykseen kirjattaisiin vahingonkorvauslakiin.