Vanhemmuusohjelmien käytettävyys haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta - Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

dc.contributor.authorPetrelius Essi
dc.contributor.authorLantta Tella
dc.contributor.authorMishina Kaisa
dc.contributor.organizationfi=hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science|
dc.contributor.organizationfi=lastenpsykiatrian tutkimuskeskus|en=Research Centre for Child Psychiatry|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.27201741504
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.83706093164
dc.converis.publication-id175097659
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/175097659
dc.date.accessioned2022-10-28T13:10:33Z
dc.date.available2022-10-28T13:10:33Z
dc.description.abstract<p>Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena <a>oli kuvata lasten mielenterveys- ja käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettujen vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta</a><a>. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä lisätä tietoa niiden saavutettavuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä.</a> Systemaattinen haku tehtiin PubMed/Medline, CINAHL, PsychINFO, Cochrane Library ja ERIC-tietokantoihin. Tiedonhaku rajattiin koskemaan interventiotutkimuksia. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti käytettävyyttä kuvaavien osa-alueiden (hyväksyttävyys, tarve, implementointi, käytännöllisyys, adaptiivisuus, integrointi, siirrettävyys, vaikuttavuuden testaus) mukaisesti sekä laatimalla kuvaus vanhemmuusohjelmista TIDieR-tarkistuslistan mukaisesti. Katsaukseen valittiin mukaan 13 tutkimusta, jotka käsittelivät viittä eri vanhemmuusohjelmaa. Osallistumista edisti muun muassa käytännön järjestelyissä tukeminen, vanhemmuusohjelman maksuttomuus sekä palvelun sopivuus perheen tarpeisiin. Osallistumista puolestaan esti esimerkiksi muutokset perheen taloudellisessa tilanteessa sekä aikatauluongelmat. Kaikilla vanhemmuusohjelmilla oli lyhytaikaista vaikutusta lasten käytöshäiriöoireisiin. Ohjelmien käytön havaittiin vahvistavan vanhemmuustaitoja ja vähentävän vanhempien kuormitusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisää oikea-aikaisesti tarjottu palvelu, palvelun osuvuus lapsen ja perheiden tarpeisiin, osallistumisen tukeminen sekä palvelun joustavuus.</p>
dc.format.pagerange100
dc.format.pagerange85
dc.identifier.jour-issn0786-5686
dc.identifier.olddbid180243
dc.identifier.oldhandle10024/163337
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/38318
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022091258670
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorLantta, Tella
dc.okm.affiliatedauthorMishina, Kaisa
dc.okm.discipline316 Nursingen_GB
dc.okm.discipline316 Hoitotiedefi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA2 Scientific Article
dc.publisherHoitotieteiden tutkimusseura HTTS ry
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.ispartofjournalHoitotiede
dc.relation.issue2
dc.relation.volume34
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/163337
dc.titleVanhemmuusohjelmien käytettävyys haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta - Integratiivinen kirjallisuuskatsaus
dc.year.issued2022

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Hoitotiede.pdf
Size:
154.09 KB
Format:
Adobe Portable Document Format