Lapsen aivojen toiminnallinen kehitys kielenkehityksen näkökulmasta

Abstract

Tämän syventävien opintojen kirjallisen työn aiheena on lapsen aivojen toiminnallinen kehitys, jota työssä tarkastellaan kielenkehityksen näkökulmasta. Työ on muodoltaan kirjallisuuskatsaus. Katsauksen tarkoituksena on luoda yleiskäsitys lapsen kielellisten tehtävien aikaisen aivotoiminnan ja aivojen rakenteen kehityksestä 2-12 ikävuoden välillä. Aihetta käsitellään laajasti eri kielen ulottuvuuksien, kuten lukemisen, puheen tuoton ja kielen ymmärtämisen, kautta. Katsaus keskittyy terveiden lasten normaalikehitykseen ja pyrkii ymmärtämään lapsen aivojen toiminnalle ominaisia piirteitä ja niiden kehitystä kohti aikuistyppistä aivotoimintaa.

Kirjallisuuskatsauksen aineiston muodostavat PubMed-tietokannasta haetut lapsuuden aikaista aivotoimintaa ja kielellistä tiedonkäsittelyä käsittelevät artikkelit. Katsaukseen hyväksyttiin ainoastaan 2-12 -vuotiaita terveitä ja normaalisti kehittyviä lapsia käsitteleviä tutkimuksia. Lisäksi valittujen tutkimusten tuli käsitellä kielitaitojen ja aivojen toiminnan välistä yhteyttä.

Lapsen aivojen toiminta kielellisen tiedonkäsittelyn aikana muistuttaa suurelta osin aikuistyppistä jo alle 5-vuotiaasta lähtien, mutta lasten ja aikuisten välillä on havaittavissa myös eroavaisuuksia. Lapsilla aktivoituvat kielenkäsittelyn aikana pitkälti samat aivoalueet kuin aikuisilla, mutta lapset hyödyntävät tunnettujen kielialueiden lisäksi aikuisia laajemmin myös epäspesifejä aivojen apualueita. Kehityksen ja taitojen karttumisen edetessä aivotoiminta kohdentuu tiukemmin tehtäväspesifisille aivoalueille, jolloin apualueiden rooli vähenee. Kohdentumisen aikataulu ja voimakkuus vaihtelevat kielen eri ulottuvuuksien ja yksilöiden välillä. Lapset myös hyödyntävät aikuisia laajemmin molempia aivopuoliskoja kielellisessä tiedonkäsittelyssään, vaikkakin lapsuuden aikaisessa lateralisaatioasteessa ja sen kehityksessä on merkittäviä eroja kielen eri ulottuvuuksien välillä.