Lastenkirjallisuus ilmastokasvatuksen tukena

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee ilmastokasvatusta ja sen toteuttamista lastenkirjallisuuden avulla. Ilmastonmuutos on ajankohtainen ilmiö ja globaalilla tasolla yksi aikamme suurimmista ympäristöuhista. Lastenkirjallisuus taas on ajassaan kiinni oleva kirjallisuudenlaji, joka käsittelee ajankohtaisia ilmiöitä, kuten myös ilmastonmuutosta. Ilmastokasvatus pyrkii vaikuttamaan kestävän kehitysten tavoitteiden toteutumiseen, edistämään osallisuutta ja lisäämään ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ilmiönä. Ilmastokasvatusta varten on luotu lukuisia erilaisia malleja, joista tässä tutkimuksessa hyödynnetään kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallia (Tolppanen ym. 2017).

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, soveltuisiko lastenkirjallisuus materiaaliksi ilmastokasvatuksen toteuttamiseen. Tarkemmin tutkimuksessa tarkastellaan, esiintyvätkö kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin seitsemän osa-aluetta lastenkirjallisuudessa ja jos esiintyvät, miten ne painottuvat suhteessa toisiinsa. Tutkimuksen aineistona on neljä lastenkirjaa, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Aineiston analyysissa hyödynnetään teorialähtöistä sisällönanalyysia, ja analyysirunko tutkimukseen muodostetaan kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen polkupyörämallin seitsemän osa-alueen pohjalta. Seitsemän osa-aluetta ovat 1) tieto ja ajattelun taidot, 2) arvot, identiteetti ja maailmankuva, 3) toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, 4) motivaatio ja osallisuus, 5) toiminnan esteet, 6) toivo ja muut tunteet sekä 7) tulevaisuus.

Kaikki ilmastokasvatusmallin osa-alueet ilmenivät aineistokirjoissa. Yhdestä kirjasta uupui havainnot ”toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi” -osa-alueesta. Eniten havaintoja liittyi ”tieto ja ajattelun taidot” -osa-alueeseen, johon sisältyi n. 25% havainnoista. Lisäksi tuloksissa havaittiin, että tunteisiin sekä tulevaisuuteen liittyvät havainnot olivat aineistokirjoissa varsin kielteissävytteisiä, eivätkä näin vastanneet polkupyörämallin ihanteellista kuvausta osa-alueiden sisällöstä.

Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että lastenkirjallisuus soveltuu materiaaliksi ilmastokasvatuksen toteuttamiseen. Kirjallisuus itsessään ei kuitenkaan riitä, vaan toteutuakseen ilmastokasvatuksen tulee tarjota oppijoille mahdollisuus itse toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lastenkirjallisuus voisi esimerkiksi toimia tarinallisena runkona koulun MOK-päivässä, jossa oppilaat pääsisivät toteuttamaan konkreettisia ilmastotoimia. Lisäksi valittaessa ilmastonmuutosta käsittelevää lastenkirjallisuutta tulee kiinnittää huomiota myös kirjan kerronnan sävyyn, jotta varmistetaan riittävä positiivisten tunteiden ja toiveikkaan tulevaisuuskuvan välitys. Tämän tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää myös ilmastonmuutosta käsittelevää lastenkirjallisuutta valittaessa.