Nuorisorikollisuus Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien artikkeleissa vuosina 2020-2023 rikollisuutta selittävien teorioiden näkökulmasta

dc.contributor.authorVäisänen, Maiju
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiaalipolitiikka|en=Social Policy|
dc.date.accessioned2024-03-06T13:04:04Z
dc.date.available2024-03-06T13:04:04Z
dc.date.issued2024-02-14
dc.description.abstractTämä Pro Gradu -tutkielma tarkastelee rikollisuusteorioiden avulla sitä, millaisia tulkintoja nuorisorikollisuudesta ja sen syistä Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa esitettiin vuosina 2020–2023 julkaistuissa artikkeleissa. Nuorten tekemät vakavat väkivaltarikokset ja Ruotsin jengirikollisuuteen liittyvät ongelmat nostivat aiheen uudestaan julkiseen keskusteluun 2020-luvun alussa. Tiedotusvälineiden roolia eri ilmiöiden kehystämisessä ja käsitysten muovautumisessa on usein pidetty vaikutusvaltaisena ja tärkeänä. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa millaista kuvaa nuorisorikollisuudesta media välittää lukijoilleen. Tutkielma toteutettiin sisällön erittelynä, jossa yhdistettiin määrällistä ja laadullista lähestymistapaa. Aineistona käytettiin kahtakymmentä Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa julkaistua digiartikkelia, joissa pohditaan syitä nuorten rikoskäyttäytymiselle. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin klassisia rikollisuusteorioita eli paine-, oppimis-, kontrolli- ja leimautumisteorioita sekä biososiaalisia selitysmalleja. Tulosten perusteella Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat korostavat artikkeleissaan hieman toisistaan poikkeavia selityksiä. Helsingin Sanomissa nuorten rikoskäyttäytymistä selitetään kaikkein eniten heidän omilla verkostoillaan, kun taas Ilta-Sanomat näkee viranomaisten, koulun ja vanhempien heikentyneen kontrollin suurimpana syynä nuorisorikollisuuteen. Sen sijaan huono-osaisuutta pidetään tärkeänä selityksenä kummassakin lehdessä. Nuorisorikollisuus yhdistetään nuoruusiän sosiaalisiin riskeihin ja yhteiskunnalliseen epätasa-arvoisuuteen. Aineistoa pystyy tulkitsemaan useamman rikollisuusteorian kautta, mutta tulokset vahvistavat eniten oppimisteorian, sosiaalisen kontrollin teorian ja yleisen paineteorian mukaisia näkökulmia. Tulokset tukevat aiempia havaintoja vertaisryhmien merkityksestä nuorten rikoskäyttäytymisessä. Tutkielman mukaan media kannustaa kiinnittämään huomiota perhe- ja päihdepolitiikkaan, yhdenvertaisuuteen sekä nuorten sosiaalisiin suhteisiin.
dc.format.extent56
dc.identifier.olddbid193508
dc.identifier.oldhandle10024/176566
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/18667
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202402228377
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/176566
dc.subjectnuorisorikollisuus, sisällön erittely, rikosjournalismi, kriminologia, sosiaalipolitiikka, mediatutkimus
dc.titleNuorisorikollisuus Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien artikkeleissa vuosina 2020-2023 rikollisuutta selittävien teorioiden näkökulmasta
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Vaisanen_Maiju_Opinnayte.pdf
Size:
702.24 KB
Format:
Adobe Portable Document Format