Käsityökoulu Näpsän oppilaiden minäpystyvyyden ja yrittäjämäisen oppimisen kokemukset käsityökurssilla

dc.contributor.authorLumia, Katariina
dc.contributor.departmentfi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Käsityökasvatus, Rauma|en=Craft, Design and Technology Education|
dc.date.accessioned2025-05-05T21:04:55Z
dc.date.available2025-05-05T21:04:55Z
dc.date.issued2025-04-24
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Taitokeskuksen, käsityökoulu Näpsän, oppilaiden kokemuksia yrittäjämäisestä oppimisesta sekä heidän minäpystyvyytensä tasoa heidän kokemanaan. Teoriassa määritellään yrittäjyyskasvatuksen kenttää ja yrittäjämäisen oppimisen käsitettä ja sen merkitystä tutkimukselle. Teoriassa määritetään myös minäpystyvyyden käsite tälle tutkimukselle, sekä käsityön taiteen kenttää, tarkemmin Taitokeskuksen käsityökoulu Näpsän osallisuutta tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin käsityökoulu Näpsässä. Kurssilla oli kahdeksan 5–7.-luokkalaista oppilasta, joista viisi osallistui tutkimukseen. Tutkija opetti kolmena kertana Näpsän oppilaille yrittäjyyskurssilla yrittäjämäisen oppimisen keinoin hartsin valamista, tuoteperheen suunnittelua sekä tuotteen tekemistä. Kurssi luotiin Entrecompin (Bacigalupo ym., 2016) viitekehyksen pohjalta hyödyntämällä siitä kolmea kurssille keskeistä teemaa ja näiden kolmea alateemaa. Aineistoa kerättiin kurssin aikana oppilaiden oppimispäiväkirjoista sekä kurssin jälkeen haastattelemalla heitä. Haastattelukysymykset johdettiin suoraan teoriasta, Entrecompin (Bacigalupo ym. 2016) viitekehysmallista, jota esiteltiin jo kurssin aikana eri teemoilla. Minäpystyvyyden kokemuksia mitattiin haastattelukysymyksillä, jotka on johdettu Generalized Self-Efficacy Scale, (myöhemmin GSE-mittari) mittarista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat yleisesti ottaen kokivat yrittäjämäisen oppimisen tavan oppia positiivisena. Oppilaiden minäpystyvyyden taso oli yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Oppilaat, joiden minäpystyvyyden taso oli matalampi, eivät kokeneet taidon osaamista positiivisena eivätkä negatiivisena. Oppilaat, joiden minäpystyvyytensä taso oli hyvä, kokivat osaamisen tason positiivisena. Minäpystyvyyden ja oppimisen yhteys näkyi samankaltaisena, kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa tutkittiin oppimistulosten yhteyttä oppimistuloksiin. Tässä tutkimuksessa tuttkittiin oppimistulosten sijasta oppilaiden kokemuksia oppimisestaan. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida kuitenkaan todeta, että minäpystyvyyden taso selittäisi yrittäjämäisen oppimisen kokemuksia.
dc.format.extent55
dc.identifier.olddbid197873
dc.identifier.oldhandle10024/180912
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/25615
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025050536795
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/180912
dc.subjectminäpystyvyys, yrittäjyyskasvatus, yrittäjämäinen oppiminen, käsityön taiteen perusopetus
dc.titleKäsityökoulu Näpsän oppilaiden minäpystyvyyden ja yrittäjämäisen oppimisen kokemukset käsityökurssilla
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
LumiaKatariinaProGradu.pdf
Size:
1.18 MB
Format:
Adobe Portable Document Format