Digitaalisten alustojen pariteettilausekkeet vertikaalisena kilpailunrajoituksena sääntelyn muutoksessa Euroopassa

Abstract

Eurooppalaisen vertikaalisia sopimuksia koskevan sääntelyn on todettu soveltuvan huo- nosti digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteisiin. Digitaalisilla sisämarkkinoilla toimi- vien alustojen toimintaa pyritään EU:ssa sääntelemään digimarkkinasäädöksellä, mutta myös vertikaalisia sopimuksia koskevaa sääntelyä ollaan uudistamassa vastaamaan digi- taalisilla alustoilla tapahtuvaan jakeluun. Etenkin voimakkaasti hinnalla kilpailevat alus- tat käyttävät sopimuksissaan pariteettiehtoja, joiden mukaan toimittaja ei saa tarjota tuotteitaan muualla paremmilla ehdoilla kuin mitä sopimuksessa noudatetaan. Voimassa olevan sääntelyn on katsottu soveltuvan näihin sopimusehtoihin huonosti, mikä on joh- tanut muun muassa erilaisiin tulkintoihin EU:n jäsenvaltioissa. Tutkielmassa selvitän sääntelyn uudistusten vaikutusta pariteettilausekkeiden hyväksyttävyyteen. Pariteettilausekkeita voidaan pitää vertikaalisena kilpailunrajoituksena, mutta niillä on todettu olevan lisäksi horisontaalisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi hintakolluusiota. Tämän lisäksi pariteettilausekkeita on tulkittu määräävän markkina-aseman väärinkäyt- tönä. Aiemmassa ratkaisukäytännössä on päädytty myös siihen, että alustojen jakeluso- pimukset muodostavat kauppaedustussopimuksia, joihin ei sovelleta SEUT 101 artiklan 1 kohdan kieltoa. Tutkinnat ja niiden johtopäätökset ovat siis vaihdelleet sekä soveltu- van sääntelyn, että haittateorioiden johdosta. Alustoista puhuttaessa markkinavoima on aina läsnä, etenkin kun vertailua tehdään Yhdysvaltojen suuntaan. Tutkimuksessa on käytetty metodeina lainopin lisäksi hieman oikeusvertailua sekä oi- keustaloustieteellisiä näkökulmia. Lähdemateriaalina käytän kirjallisuuden ja artikkelien lisäksi kilpailuviranomaisten tutkintojen asiakirjoja ja ratkaisuja Merkittävä osa lähde- materiaalista koostuu myös sääntelyä valmistelleista EU-asiakirjoista. Aihetta on tutkit- tu aikaisemmin eurooppalaisten tutkintojen ollessa käynnissä, mutta nyt teema on jäl- leen ajankohtainen sääntelyuudistusten johdosta. Tutkielmani johtopäätös on, että vaikka sääntelyllä on otettu kantaa pariteettilausekkei- den hyväksyttävyyteen, voi sääntelyn tulkintaan liittyä tulevaisuudessa vielä haasteita, etenkin kapeiden pariteettilausekkeiden tulkinnassa. Sääntelyn linja vastaa Euroopassa tehtyjen tutkimusten keskilinjaa, mutta esimerkiksi Saksassa nähtiin aihetta tätä tiukem- paan sääntelyyn. Alustoista puhuttaessa markkinavoimalla on keskeinen rooli, eikä pari- teettilausekkeiden käyttöä voida loppuun asti perustella investointien suojaamisella etenkään silloin, kun alustat toimivat digitaalisilla markkinoilla vakiintuneesti. Tämä vakiintunut status voidaan vahvistaa myös digimarkkinasäädöksen portinvartija-alustan käsitteen mukaisesti.