Silakkakoiraiden ominaisuuksien vaikutukset silakan (Clupea harengus membras) lisääntymismenestykseen
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset31
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Itämeren muuttuvat ympäristöolosuhteet vaikuttavat monin tavoin kalojen biometrisiin ominaisuuksiin, kalojen lisääntymisominaisuuksiin ja tätä kautta lisääntymismenestykseen. Silakkakoiraiden osuutta silakan (Clupea harengus membras) lisääntymismenestyksestä on tutkittu tähän mennessä kuitenkin melko vähän. Tässä tutkielmassa tutkittiinkin silakkakoiraiden ominaisuuksien ja maidin vaikutuksia lisääntymismenestykseen. Lisäksi tutkielmassa tehtiin vertailua kahden silakan populaatioalueen: Airiston ja Suomenlahden sekä kutujakson ajankohtien välillä. Tutkielman näytteet kerättiin silakan kutujakson alku- ja loppupuolella huhti-kesäkuussa 2025. Koekalat pyydystettiin litkaamalla ja tutkimusrysällä ja niistä mitattiin pituus, paino, kuntokerroin ja maksan ja gonadien suhteelliset painot. Lisäksi koiraiden ikä määritettiin. Koiraiden osuutta silakan hedelmöitysasteeseen ja hedelmöitysasteen vaihtelua tutkittiin toteuttamalla hedelmöityskokeet tutkimusalueittain. Samoista koekoiraista lypsetyistä maitinäytteistä tarkasteltiin yksilökohtaisesti maidin laatua siittiösolutiheyden laskemisella ja liikkuvuuden tarkastelulla Maklerin kyvetillä. Aiempiin tutkimuksiin ja silakkakantojen seurantaan perustuen tutkielman hypoteesina oli, että silakan hedelmöitysaste on Airistolla kutujakson alkupuolella korkeampi myöhäisempään kutujaksoon verrattuna, kuin myös Airistolla kutujakson alussa Suomenlahden populaatioon verrattuna. Koiraiden siittiöiden liikkuvuuden oletettiin olevan suurempaa kutujakson alkupuolella kutujakson loppuun verrattuna Airistolla mahdollisesti mm. kutujakson mittaan muuttuvien ympäristöolosuhteiden vuoksi. Hypoteesia ja aiempia tutkimustuloksia noudattaen koiraiden hedelmöitysasteen havaittiin olevan Airistolla kutujakson alussa merkitsevästi suurempi kutujakson loppuun verrattuna. Koirasominaisuuksista painolla havaittiin olevan lähes merkitsevä vaikutus hedelmöitysasteeseen. Oletuksen vastaisesti koiraiden siittiösolujen liikkuvuus oli osin suurempaa kutujakson lopussa alkuun verrattuna Airistolla. Koirasominaisuuksien havaittiin vaihtelevan merkitsevästi silakkapopulaatioiden sekä kutujakson alun ja lopun välillä lukuun ottamatta koiraiden pituutta ja ikää. Tutkielman tulosten perusteella koiraiden koko todennäköisesti vaikuttaa lisääntymismenestykseen, ja silakoiden lisääntymisominaisuudet ja -menestys vaihtelevat merkittävästi lisääntymiskauden aikana. Koirasominaisuuksien ja kutujakson ajankohdan vaikutuksista lisääntymismenestykseen tarvitaan lisää tutkimustietoa yhteyksien ja populaatioiden välisten erojen ymmärtämiseksi.
Environmental changes have been linked to the reproductive characteristics and success of the Baltic herring (Clupea harengus membras). However, the contribution of males remains understudied. In this thesis, the effects of males’ biometric traits and milt quality (concentration and motility of sperm) on fertilization rate were observed. To discern whether there are differences between populations and spawning time, mature fish were sampled from the Archipelago Sea and the Gulf of Finland in April-June in 2025. Fertilization success was determined through experimental fertilizations. Based on earlier studies and stock assessments, the hypothesis was that fertilization rate is higher in early spawning season compared to the late season in Airisto and higher in Airisto than in the Gulf of Finland. The sperm motility was assumed to be higher in early spawning season compared to late spawning in Airisto. In accordance with the hypothesis and previous research, fertility rate was found to be significantly higher in early spawning season in Airisto. Weight of the male was found to have a marginally significant effect on fertilization rate. Contrary to the assumption, sperm motility was higher in early spawning season. Variation was observed in males’ biometric traits (except for length and age) between early and late spawning seasons and populations. To conclude, male’s large size likely increases reproductive success, and the reproductive characteristics and success of herring can vary significantly throughout the season. Further research is needed on how male characteristics and spawning time affect reproductive success to understand the differences between populations.