Mikrogliaalisen aktivaation tutkiminen positroniemissiotomografialla multippeliskleroosissa ja natalitsumabihoidon vaikutukset mikrogliaaliseen aktivaatioon

Abstract

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston krooninen autoimmuunitauti. Siihen ei ole kehitetty parantavaa hoitoa, mutta taudinkulkua pystytään hillitsemään immunomoduloivilla lääkkeillä. MS-taudin patofysiologiaan on todettu liittyvän aivojen mikrogliasolujen aktivaatiota, jota pystytään mittaamaan käyttämällä positroniemissiotomografiaa (PET) ja aktivoituneissa mikrogliasoluissa lisääntyvään translokaattoriproteiiniin (TSPO) sitoutuvia radioligandeja.

Tässä katsauksessa käydään läpi aiempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä esitellään tarkemmin Turun PET-keskuksessa toteutettu TSPO-PET-seurantatutkimus, jonka tekemiseen osallistuin. Mittasimme mikrogliaalista aktivaatiota käyttämällä TSPO:hon sitoutuvaa [11C]-hiiltä sisältävää PK11195-merkkiainetta ja PET-kuvantamista. PK11195:n sitoutumisesta määritettiin jakautumistilavuusuhde (distribution volume ratio, DVR). Tutkimukseen osallistui 21 MS-potilasta, joista 75 % sairasti sekundaarisesti progressiivista taudinmuotoa (SPMS) ja loput relapsoivaa-remittoivaa taudinmuotoa (RRMS). Kaikille potilaille toteutettiin PET-kuvantamiset lähtötasossa ja vuoden seurannan päätteeksi. Kymmenelle (10) potilaalle aloitettiin natalitsumabi-lääkitys ensimmäisen PET-kuvantamisen jälkeen, ja yhtätoista (11) potilasta ei hoidettu millään taudinkulkuun vaikuttavalla lääkkeellä. PET-kuvien referenssiksi toteutettiin myös magneettikuvaukset (MK) jokaiselle tutkittavalle. Lisäksi kaikille MS-potilaille tehtiin huolellinen neurologinen tutkimus kliinisen tilanteen arvioimiseksi käyttäen Expanded Disability Status Scale (EDSS) -pisteytystä.

Natalitsumabi-lääkitys vähensi mikrogliaalista aktivaatiota vuoden seurannassa normaalilta vaikuttavassa valkeassa aineessa (engl. Normal appearing white matter, NAWM), MS-plakeissa ja plakkeja ympäröivissä alueissa. Hoitamattomilla potilailla mikrogliaalinen aktivaatio lisääntyi NAWM:ssa ja plakkeja ympäröivällä alueella. Hoitamattomilla potilailla suurempi mikrogliaalinen aktivaatio lähtötasolla ennusti nopeampaa taudin kliinistä etenemistä neljän (4) vuoden kohdalla EDSS:llä kontrolloituna. Tämän tutkimuksen perusteella TSPO-PET-kuvantamista voidaan pitää hyvänä tutkimusmenetelmänä mikrogliaalisen aktivaation määrittämiseen ja seurantaan. Natalitsumabihoito vähentää diffuusia keskushermoston tulehdusta.