Monikielisyyttä ja muuttoliikkeen jälkiä: aika- ja kielikerrostumat Varkauden hautausmaiden nimimaisemissa

Abstract

<p>

</p><p>Artikkelissa tutkimme Varkauden hautausmaiden sukunimiä yhdistämällä kielimaisema- ja nimistöntutkimuksen näkökulmia. Lähestymme hautausmaita kielimaisemana (Landry & Bourhis 1997) ja tarkastelemme, mistä hautausmaamaiseman visuaalisesti dominoivin osa, vainajien nimet, kertoo ja miten nimiä voi lähestyä kielimaisematutkimuksen keinoin. Varkaus on itäsuomalainen teollisuuskaupunki, joka kasvoi voimakkaasti 1980-luvulle asti. Muuttoliikkeen keskeisin moottori oli teollisuustyö, jonka perässä Varkauteen muutettiin sekä muualta Suomesta että ulkomailta. (Soikkanen 1963; Itkonen 2004.)</p><p>

</p><p></p><p>Analysoimme, millaisen nimimaiseman vainajien sukunimet muodostavat ja mitä nimet kertovat paikkakunnan historiasta ja sen kehitykseen vaikuttaneista ihmisistä. Kielimaisematutkimuksessa erisnimien luokittelu kielen perusteella on osoittautunut vaikeaksi (Edelman 2009), eikä hautausmaiden henkilönnimiä ole aikaisemmin tutkittu kielimaisematutkimuksen näkökulmasta. Artikkelin tavoite on osoittaa, että nimistöntutkimuksen menetelmien avulla on mahdollista analysoida hautausmaamaiseman henkilönnimien kieliä.</p><p></p><p></p><p>Aineisto koostuu Varkauden kahden vanhimman hautausmaan, Pirtinniemen ja Ala-Kankun, hautamuistomerkkien valokuvissa (1442 kpl) esiintyvistä vainajien sukunimistä (600 kpl) ja tyttönimistä (147 kpl). Nimet on jaoteltu nimistöntutkimuksen vakiintuneen luokittelun mukaan kantasanatyyppisiin, yhdyssanatyyppisiin, johtimellisiin, patronyymisiin ja aviollisiin kaksoisnimiin eli yhdistelmänimiin (ks. esim. Paikkala & Paikkala 2000, 36–38).</p><p></p><p></p><p>Nimien kielittäinen luokittelu taas nojaa kielimaisematutkimukseen. Sukunimien kieli on määritelty niiden rakenneosien, kuten johdinten, perusteella. Tutkitut hautausmaamaisemat ovat monikielisiä. Suomen- ja ruotsinkielisten sukunimien (<i>Halonen</i>, <i>Kuusi</i>, <i>Lumiala</i>; <i>Karlsson</i>, <i>Wasastjerna</i>) lisäksi hautamuistomerkeissä näkyy saksan- ja englanninkielisiä sukunimiä (<i>Brummer</i>, <i>Seseman</i>, <i>Wahl</i>; <i>Vright</i>). Kielellistä moninaisuutta ilmentävät myös monikieliset oppineistonimet ja niiden mallin mukaan otetut nimet (<i>Antell</i>, <i>Ålander</i>), jotka yhdistelevät eri kielten aineksia.</p><p></p><p></p><p>Varkauden vanhimmat hautausmaat ovat jähmettyneitä maisemia, joissa ei juuri näy suomalaisen sukunimistön uusimpia virtauksia, kuten aviollisia kaksoisnimiä. Vanhemmalla ja pienemmällä Pirtinniemen hautausmaalla suomenkielisiä nimiä on vähemmän kuin ruotsin-, muun- ja monikielisiä nimiä, kun taas Ala-Kankussa suomenkieliset nimet dominoivat maisemaa. Lisäksi itäsuomalaiset -<i>nen</i>-johtimelliset sukunimet (<i>Koponen</i>) korostuvat kummassakin nimimaisemassa. Molemmissa nimimaisemissa suomenkielisiä sukunimiä on säilynyt enemmän lähestyttäessä nykyaikaa. Monikielisyys on osin myös kätkettyä ja piiloutuu käännettyjen, mukailtujen ja lainattujen nimien ja nimielementtien taakse.</p><p></p><p></p><p>Varkauden hautausmaiden nimimaisemat heijastavat paikkakunnan itäistä sijaintia, suomalaisen ja suomenruotsalaisen nimijärjestelmän sisäänrakennettua monikielisyyttä, kääntämisen vaikutuksia ja teollisuuden vuoksi paikkakunnalle suuntautunutta muuttoliikettä. Hautausmaanimimaisema ei siis ole kopio yhteisön ja sen jäsenten kielistä, vaan monikielisyys on useiden muiden eri tekijöiden summa.</p><p><br /></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p><p></p>