Velkakonversio yrityssaneerauksessa - osakkeenomistajien ja velkojien asema vuoden 2026 lakimuutoksen valossa
Ladataan...
365.98 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset4
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Vuoden 2026 yrityssaneerauslain uudistuksessa velkakonversio sisällytettiin ensimmäistä kertaa nimenomaisesti yrityssaneerauslain mukaiseksi velkajärjestelykeinoksi. Velkakonversiolla (debt-to-equity swap) tarkoitetaan järjestelyä, jossa velkojan saatava muunnetaan velallisyhtiön omaksi pääomaksi. Uudistus merkitsee merkittävää muutosta suomalaiseen yrityssaneerausoikeuteen, sillä velkakonversiota ei aiemmin ollut säännelty yrityssaneerauslaissa, vaan sen toteuttaminen perustui osakeyhtiöoikeudellisiin järjestelyihin ja osapuolten myötävaikutukseen.
Tutkielman aiheena on velkakonversion toteuttaminen yrityssaneerauksessa sekä sen vaikutukset velkojien ja osakkeenomistajien asemaan vuoden 2026 lakiuudistuksen valossa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten velkakonversio toteutetaan uudistetun sääntelyn mukaisesti sekä miten velkojien ja osakkeenomistajien asema muuttuu ennen velkakonversiota ja sen jälkeen.
Tutkimus on lainopillinen. Keskeisenä lähdeaineistona toimivat yrityssaneerauslaki, osakeyhtiölaki, hallituksen esitys 153/2025 vp. sekä aihetta käsittelevä oikeuskirjallisuus. Lisäksi tarkastellaan Euroopan unionin maksukyvyttömyysdirektiivin (EU) 2019/1023 merkitystä velkakonversiosääntelyn taustalla. Koska uudesta sääntelystä ei ole vielä muodostunut oikeuskäytäntöä, tutkimuksessa korostuu lainvalmisteluaineiston merkitys.
Tutkimuksen perusteella velkakonversio vahvistaa velkojien asemaa mahdollistamalla velkojien muuntamisen omaksi pääomaksi myös tilanteissa, joissa osakkeenomistajat vastustavat järjestelyä. Samalla velkojan asema muuttuu velkojan asemasta osakkeenomistajan asemaksi, kun taas osakkeenomistajien asema voi heikentyä omistuksen laimentumisen ja määräysvallan menettämisen seurauksena. Uudistus pyrkii tasapainottamaan velkojien ja osakkeenomistajien välistä riskinjakoa sekä parantamaan elinkelpoisten yritysten uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Tutkielman johtopäätöksenä uudistusta voidaan pitää lähtökohtaisesti onnistuneena, mutta sen käytännön vaikutukset ja osapuolten oikeussuojan toteutuminen jäävät tulevan oikeuskäytännön arvioitavaksi.