Oireettoman eteisvärinän seulonta: Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sen esiintyvyys kasvaa edelleen väestön ikääntyessä ja perussairauksien yleistyessä. Sen aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi sydämen vajaatoiminta sekä dementian nopeutuminen. Tärkein flimmerin komplikaatio on kuitenkin aivoinfarktiriskin kasvu. Tehoton pumppaustoiminta johtaa hyytymän syntymiseen vasemmassa eteisessä ja se voi liikkeelle lähtiessään aiheuttaa aivoinfarktin. Jos eteisvärinä on tiedossa, voidaan aivoinfarktiriskiä merkittävästi pienentää antikoagulaatiohoidon (ak-hoito) aloituksella. Ak-hoidossa on omat ongelmansa, mutta uusien oraalisten antikoagulanttien yleistyminen on merkittävästi helpottanut ak-hoidon toteutusta. Usein diagnoosiin johtavat tyypilliset oireet, kuten dyspnea ja tykytystuntemukset. Kuitenkin jopa 40% eteisvärinäpotilaista on oireettomia. Eteisvärinän diagnoosi vaatii aina lopulta sydänsähköfilmin (EKG), josta rytmihäiriö nähdään. Myös oireettomaan eteisvärinään liittyy merkittävästi kohonnut aivoinfarktiriski. Tähän saakka oireeton eteisvärinä on löytynyt pitkälti sattumalta muun terveydenhuollon käynnin yhteydessä. Teknologian kehittyessä ja tutkimustiedon lisääntyessä kiinnostus oireettoman eteisvärinän seulontaan on huomattavasti kasvanut. Modernit älypuhelimet ja -kellot sekä automaattiset verenpainemittarit mahdollistavat melko hyvätasoisen seulonnan kotioloissa ilman erillistä sijoitusta laitteistoihin. Täyttä selvyyttä seulonnan vaikutuksista ei vielä ole. Itse työskentelin kesällä 2014 tutkimusapulaisena TYKS sydänkeskuksessa. Testasimme alustavasti myös potilaalle kotiin annettavan, älypuhelimeen liitettävän EKG-anturin ominaisuuksia ja käytettävyyttä iäkkäillä potilailla. Tähän aiheeseen liittyen on tämän syventävän työn tarkoitus toimia katsauksena mahdollisiin tapoihin seuloa oireetonta eteisvärinää.