Viidennen luokan oppilaiden perustelut ja kokemukset oppimisesta matematiikan ja ympäristöopin tehtävissä : Perusteluita, virhekäsityksiä ja oppimisympäristöjä

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin viidennen luokan oppilaat perustelevat vastauksiaan matematiikan ja ympäristöopin tehtävissä ja minkälaisia perustelut ovat, kun oppilaalla on virhekäsityksiä kysytystä aiheesta. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tutkia, mistä viidennen luokan oppilaat kokevat heidän tietojensa olevan peräisin matematiikan ja ympäristöopin kysymyksiin vastatessa.

Tutkimus toteutettiin Satakunnan alueella sijaitsevissa kolmessa koulussa. Tutkimukseen osallistui viisi viidettä luokkaa ja 83 viidennen luokan oppilasta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin paperista kyselylomaketta. Kyselylomake rakentui seitsemästä kysymyksestä. Kysymykset yksi, kaksi ja seitsemän olivat luonteeltaan matemaattisia ja kysymykset kolme, neljä, viisi ja kuusi sisälsivät kysymyksiä ympäristöopin aihealueista. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällön erittelyä ja luokittelua.

Matematiikan ja ympäristöopin kysymysten vastausten perustelut voitiin luokitella seitsemään ryhmään. Matematiikan kysymyksissä perustelut jakautuivat ryhmiin: minulle on opetettu/kerrottu näin, perustelut lukujen ja laskutoimitusten avulla, konkretia (arjen matematiikka), veikkaus/arvaus, en tiedä/en osaa, koska se on niin ja tyhjät/hylätyt. Ympäristöopin kysymyksissä perustelut jakautuivat ryhmiin: minulle on opetettu/kerrottu näin, kokemuksen kautta, veikkaus/arvaus, en tiedä/en osaa, koska se on niin, tehtäväkohtaiset perustelut ja tyhjät/hylätyt. Matematiikan kysymyksissä oppilaat käyttivät eniten perusteluina lukuja ja laskutoimituksia. Ympäristöopin kysymyksissä suurin osa oppilaista perusteli vastauksiaan tehtäväkohtaisin perustein. Virhekäsityksiä sisältävien vastausten perustelut jakautuivat matematiikan ja ympäristöopin kysymyksissä samoin, kuin tarkasteltaessa kaikkia tutkimuksessa saatuja perusteluita. Matematiikan ja ympäristöopin kysymyksiin vastanneista oppilaista suurin osa koki oppineensa tiedon koulusta. Ympäristöopin kysymyksissä valittujen vaihtoehtojen välillä ei ollut määrällisesti yhtä suuria eroja, kuin matematiikan kysymyksissä.