Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan eri väestöryhmissä

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorOkoye, Tuulia
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiaalipolitiikka|en=Social Policy|
dc.date.accessioned2026-06-22T19:31:31Z
dc.date.issued2026-06-08
dc.description.abstractTutkin tässä pro gradu -tutkielmassa suomalaisten luottamusta terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan ja sitä, eroaako luottamuksen taso terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan eri väestöryhmissä. Keskityn aikaan ennen vuonna 2023 voimaan tullutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Terveydenhuoltojärjestelmä on keskeinen instituutio suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Instituutioiden toiminnan sujuvuus ja jatkuvuus perustuvat niiden legitiimille toiminnalle. Legitimiteetillä tarkoitetaan yleistynyttä käsitystä henkilön tai instituution oikeutetusta toiminnasta. Se ilmenee myös instituution kohdistuvan kannatuksen tasona eli kannatusperustana. Kannatusperustan ulottuvuuksista keskityn tässä nimenomaan luottamusperustaksikin kutsuttuun terveydenhuoltopalveluiden sisällölliseen kannatukseen. Yksilötasolla luottamuksen tasoon ovat yhteydessä kokemusten ja saadun informaation ohella yksilön sosiodemografiset ominaisuudet. Tutkielmassa väestöryhmäkohtaisia eroja kuvaavat muuttujat koskien ikää, sukupuolta, koulutustasoa, kotitalouden tuloja, työmarkkina-asemaa, oikeutta käyttää työterveyshuollon palveluita, vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen olemassaoloa sekä puoluekantaa. Nämä muuttujat kuvastavat samalla yksilön asenteisiin yhteydessä olevia intressejä ja ideologioita, jotka selittävät sitä, kuinka luottamuksen tason voidaan katsoa muodostuvan yksilön näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi, josta toteutan sekä binäärisen että monimuuttujatarkastelun. Tutkielman aineistona käytän International Social Survey Programmen eli ISSP:n kyselyaineistoa. Terveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät teemat on kerätty Suomen osalta vuonna 2022. Tulosten perusteella suomalaisten luottamuksen taso terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on melko korkealla tasolla, mutta joitakin eroja luottamuksen tasossa on huomattavissa väestöryhmien välillä. Intressien ja ideologioiden yhteys luottamuksen muodostumisessa ei ole tulosten perusteella yksiselitteistä.
dc.format.extent57
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/62218
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20260622100899
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.subjectluottamus
dc.subjectterveydenhuoltojärjestelmä
dc.subjectterveyspalvelut
dc.subjectlegitimiteetti
dc.subjectkannatusperusta
dc.subjectintressit
dc.subjectideologiat
dc.subjectuniversalismi
dc.subjectoikeudenmukaisuus
dc.titleSuomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan eri väestöryhmissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Okoye_Tuulia_opinnaytetyo.pdf
Size:
1.08 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)