Opettajankoulutuksesta työelämään : Vaikuttavat tekijät opettajan rekrytoinnissa perusopetuksen työnantajien näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset työtä hakevan opettajan ominaisuudet ja taidot erottuvat työnhaussa edukseen perusopetuksen työnantajien näkökulmasta. Työnhaussa erottuvien ominaisuuksien ja taitojen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin työtä hakevan opettajan erilaisten työkokemusten, vapaaehtois- ja luottamustehtävien sekä akateemisten taitojen merkitystä työnhaussa erottumiseen. Tätä kvalitatiivista tutkimusta ohjasi fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote, jolla tässä tutkimuksessa viitattiin kokemusten ja käsitysten tutkimiseen. Käsityksistä ja kokemuksista muodostettiin tulkinta, jolla pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman uskottavasti tutkittavaa ilmiötä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista, joihin osallistui kymmenen perusopetuksen työnantajaa. Tutkimukseen osallistui työnantajia jokaiselta perusopetuksen asteelta, eri puolilta Suomea. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka perusteella luotiin kokonaiskuva opettajan rekrytointiin vaikuttavista henkilökohtaisista ja universaaleista tekijöistä. Tutkimuksen tulosten perusteella saadusta kokonaiskuvasta muodostettiin työnhaussa erottuvan opettajan malli. Tutkimuksen päätulosten mukaan työnantajat arvostivat työnhakijan hyviä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja sekä erilaisia hakijan persoonaan liittyviä ominaisuuksia. Rekrytoitavan opettajan persoonan piti olla luokkahuoneen lisäksi myös työyhteisöön sopiva. Opettajan persoonassa arvostettiin omana itsenään olemista, sosiaalisuutta sekä motivoitunutta asennetta. Opettajan odotettiin olevan käytökseltään turvallinen aikuinen, joka kohtaa oppilaat luokkatilanteissa aidosti. Opettajan akateemisten taitojen osalta loppututkielman arvosanalla ei ollut merkitystä, kunhan se oli asianmukaisesti hoidettu. Loppututkielman aiheella oli merkitystä, mikäli se liittyi olennaisesti haettavaan työtehtävään. Ainepätevyyksistä nousi esille erityisesti musiikki ja erityispedagogiikka. Myös erityisopettajan pätevyyttä pidettiin työnhaussa edukseen erottuvana tekijänä. TVT-taidoissa työnantajat arvostivat erikoisosaamista. Opettajan työkokemus opetusalalta otettiin huomioon, mutta se ei aina ollut ratkaisevassa roolissa työhönottopäätöksessä. Kansainvälisen työkokemuksen koettiin edistävän työnhakijan kulttuurientuntemusta, joka on avainasemassa erilaisten oppilaiden taustojen ymmärtämisessä. Opettajan kokemus vapaaehtois- ja luottamustehtävistä, sekä niistä saatu konkreettinen osaaminen kannatti tuoda esille työnhaussa. Myös harrastusten kautta saatu tietotaito koettiin olevan siirrettävissä koulukontekstiin. Rekrytoinnissa edukseen erottuvien tekijöiden lisäksi, opettajan tulisi pyrkiä vastaamaan alati muuttuvan maailman ja työelämän haasteisiin. Hyvät työyhteisötaidot, monikulttuurinen osaaminen sekä erityispedagogiset taidot nousevat keskiöön tulevaisuuden opettajan työelämässä.

Avainsanat: REKRYTOINTI, OPETTAJA, TYÖKOKEMUS, LUOTTAMUSTEHTÄVÄT, AKATEEMISUUS, TYÖYHTEISÖTAIDOT