Äidin kognitiivisen kontrollin yhteydet vauvan tarkkaavaisuuden säätelyyn emotionaalisia kasvokuvia sisältävässä silmänliikekokeessa

Abstract

Kognitiivisen kontrollin taidot ovat keskeisiä kaikessa toiminnassamme ja niiden hankaluudet ovat yhteydessä esimerkiksi moniin mielenterveyden häiriöihin. Äitien kognitiivisen kontrollin on havaittu olevan yhteydessä lapsen kognitiivisiin toimintoihin, mutta tätä yhteyttä on harvemmin tutkittu pienillä lapsilla. Koska tarkkaavaisuuden toiminnot ovat keskeisiä kognitiivisen kontrollin kehittymisen kannalta, tässä tutkielmassa selvitetään äidin kognitiivisen kontrollin ja vauvan tarkkaavaisuuden säätelyn välisiä yhteyksiä. Kiinnostuksen kohteena on, onko äidin kognitiivinen kontrolli yhteydessä vauvan tarkkaavaisuuden siirtelyn joustavuuteen, korostuneeseen uhkaärsykkeiden prosessointiin eli pelkovinoumaan tai korostuneeseen kasvojen prosessointiin eli kasvovinoumaan. Tämän tutkimuksen otos, 119 äiti-lapsi -paria, on osa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Äitien kognitiivista kontrollia mitattiin Cogstate-testipatteristolla lapsen ollessa 12 tai 30 kk:n ikäinen. Vauvojen tarkkaavaisuuden säätelyä mitattiin 8 kk:n iässä overlap-paradigman mukaisella silmänliikekokeella, jossa vauvoille näytettiin iloisia, pelokkaita ja neutraaleja kasvokuvia, kasvonmuotoisia kontrollikuvia sekä tarkkaavaisuutta houkuttelevia geometrisia häiriöärsykkeitä. Vauvan tarkkaavaisuuden siirtelyn joustavuuteen liittyen huomattiin, että äidin parempi suoriutuminen visuospatiaalisessa muistitehtävässä (GML) oli yhteydessä tyttöjen nopeampaan katseen siirtoon kontrolliärsykkeestä häiriöärsykkeeseen. Uhkaärsykkeiden prosessoinnin osalta havaittiin, että äidin parempi suoriutuminen kielellistä muistia mittaavassa tehtävässä (ISL) oli yhteydessä sekä tyttöjen että poikien korkeampaan pelkovinoumaan. Uhkaärsykkeiden prosessointiin liittyen havaittiin myös, että äidin heikompi suoriutuminen visuospatiaalista muistia vaativassa tehtävässä (CPAL) oli yhteydessä tyttöjen korkeampaan pelkovinoumaan. Kasvojen prosessoinnin osalta havaittiin, että äidin parempi suoriutuminen työmuistin päivittämistä vaativassa tehtävässä (TWOB) liittyi voimakkaampaan kasvoihin suuntautumiseen tytöillä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että jotkut äidin kognitiiviseen kontrolliin liittyvät osa-alueet saattavat olla yhteydessä vauvojen tarkkaavaisuuden säätelyyn ja näissä yhteyksissä näyttäisi olevan eroja tyttöjen ja poikien välillä. Erityisesti äidin suoriutuminen visuospatiaalisissa muistitehtävissä saattaisi näiden tulosten mukaan olla keskeistä varsinkin tyttöjen tarkkaavaisuuden kannalta. Yhteydet olivat kuitenkin melko heikkoja ja liittyivät pääasiassa vain yksittäisiin tehtäviin, joten tuloksiin tulee suhtautua varoen.