Äidin ja isän sensitiivisyys ja sen yhteys lapsen taitoon tunnistaa ja nimetä tunteita
| dc.contributor.author | Kankaanpää, Tiina | |
| dc.contributor.department | fi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)| | |
| dc.date.accessioned | 2018-07-02T11:32:38Z | |
| dc.date.available | 2018-07-02T11:32:38Z | |
| dc.date.issued | 2018-01-23 | |
| dc.description.abstract | Varhaislapsuudessa äidin sensitiivisyydellä on huomattu olevan merkitystä äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen (Little & Carter, 2005). Lisäksi vanhemman sensitiivisyydellä on huomattu olevan yhteys lapsen myöhempään tunnekehitykseen (Steel, Steel & Croft 2008). Lapsen ja vanhemman vuo-rovaikutus nähdään tärkeänä. Suomessa ei ole kuitenkaan paljon tutkittu kummankaan vanhemman vuorovaikutuksen laadun ja lapsen kehityksen välistä yhteyttä. Useat tutkimukset ovat keskittyneet äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen (esim. Little & Carter, 2005; Keinänen ym., 2011). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidin ja isän sensitiivisyyttä ja sen yhteyttä lap-sen taitoon tunnistaa ja nimetä tunteita. Tutkimusaineisto on osa laajempaa Vuorovaikutus ja kehitys varhaislapsuudessa (VUOKKO) -pitkittäistutkimusta (Silvén, Poskiparta, Niemi, & Voeten 2007). Lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta leikkitilanteesta arviointiin lapsen ollessa kaksivuotias sekä tunteiden tunnistamista ja nimeämistä lapsen ollessa neljävuotias. Tutkimuksen tulosten avulla ymmärretään äidin merkitystä lapsen ollessa kaksivuotias ja sen merkitystä tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen neljävuotiaana. Aineiston analyysiin käytettiin korrelaatiota ja regressioanalyysia. Tuloksista selviää, että mitä taita-vammin äiti osasi tukea lasta itsenäisessä toiminnassa ja oppimaan ohjauksessa lapsen ollessa kaksi-vuotias sitä taitavammin lapsi nimesi tunteita neljävuotiaana. Isän toiminnalla ei ollut vaikutusta lapsen tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen taitoihin. Tutkimustulokset tukevat ajatusta äidin merkityksestä lapsen kehitykselle. | |
| dc.format.extent | 27 | |
| dc.identifier.olddbid | 162283 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/145512 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/14471 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe201802053110 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/145512 | |
| dc.subject | äidin ja isän sensitiivisyys, emotionaalinen ja kognitiivinen tukeminen, tunteiden tunnista-minen ja nimeäminen, varhaislapsuus | |
| dc.title | Äidin ja isän sensitiivisyys ja sen yhteys lapsen taitoon tunnistaa ja nimetä tunteita | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1
Ladataan...
- Name:
- Kankaanpaa_Tiina_progradu.pdf
- Size:
- 240.26 KB
- Format:
- Adobe Portable Document Format