Tehdasmateriaalien varmuusvarastojen määrittely : Case Nestlé

Abstract

Lastenruokien raaka-aineiden laatua, ravitsemusta ja turvallisuutta koskevien tarkkojen kriteerien noudattaminen lisää varastonhallinnan kompleksisuutta, etenkin dynaamisessa ja globaalissa markkinaympäristössä toimivien yritysten kohdalla. Tutkielma täydentää prosessikehittämisen ja varastonhallinnan välistä vähäistä kirjallisuutta lastenruokien raaka-aineiden varmuusvarastojen määrittelyssä. Tutkielman päätutkimuskysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten Nestlén Turun tehtaan huoneenlämpöisten raaka-aineiden varmuusvarastot tulisi määritellä. Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kahdella alatutkimuskysymyksellä: Miten varastonhallinta ja tulologistiikan prosessit vaikuttavat varmuusvarastojen määrittelyyn? Miten lastenruokien raaka-aineita koskevat erityispiirteet vaikuttavat varmuusvarastojen määrittelyyn?

Tutkielman teoriaosiossa muodostettava lähestymistapa esittelee huoneenlämpöisten raaka-aineiden varmuusvarastojen määrittelyyn liittyvät tekijät, jotka tulee ottaa huomioon varmuusvarastotasojen suunnittelussa. Lähestymistapa koostuu raaka-ainevaraston nykytilan arvioinnista, lastenruokien raaka-aineita koskevista rajoituksista ja raaka-aineiden hankintavirrasta ja varastonhallinnasta, jota voidaan edelleen tarkastella prosessikohtaisesti. Tutkimus toteutetaan intensiivisenä tapaustutkimuksena, jossa huomioidaan toimeksiantajayrityksen raaka-ainevaraston erityiset rajoitteet. Aineisto on kerätty Nestlén toiminnanohjausjärjestelmästä saatavilla olevaa dataa jalostamalla ja henkilöstön puolistrukturoiduilla haastatteluilla.

Tulokset vastaavat aiempia tutkimuksia sen suhteen, että sumean logiikan käyttö tarjoaa yrityksille tilastollisia menetelmiä joustavamman vaihtoehdon varmuusvarastojen määrittelyyn. Aineistossa korostuu lastenruokien raaka-aineita koskevan tiukan ja alati muuttuva sääntelyn noudattaminen, mikä vaikuttaa varmuusvarastojen määrittelyyn etenkin suuremman tilan tarpeen takia. Kohdeyritys käyttää tiettyjä kirjallisuudessa tunnistettuja prosessikehittämisen menetelmiä, mutta varmuusvarastojen määrittelyyn vaikuttaville tulologistiikan prosesseille ei ole asetettu erillisiä suorituskykytavoitteita. Varmuusvarastojen määrittelyn tulisi pohjautua raaka-aineiden hankintavirran ja varastonhallinnan kokonaisvaltaiseen ja tavoitteita seuraavaan monitorointiin ja kehittämiseen, jossa varmuusvarastot muokkautuvat jatkuvan seurannan perusteella vastaamaan tehtaan tuotantosuunnitelmaa ja käytettävissä olevaa kapasiteettia. Sisäisen ja ulkoisen kommunikaation tärkeys varmuusvarastojen määrittelyssä korostuu aineistossa.