Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ympäristöeettisestä näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkielmani keskeisimpänä lähtökohtana on kysymys, onko mahdollista ajatella olevan oikeudenmukaista suhdetta eri sukupolvien välillä. Erityisen mielenkiintoinen on edellä mainittuun suhteeseen liittyen ajatus vastavuoroisuudesta meidän ja tulevaisuudessa elävien ihmisyhteisöjen ja myös eri aikoina elävien ihmisyksilöiden keskuudessa. Intuitiivisesti ajatellen on usein todettu, että tuollainen vastavuoroisuus olisi käytännössä mahdotonta, koska tuollaiset tulevaisuudessa elävät ihmiset eivät ole vielä de facto olemassa. Kuitenkin tälle päättelylle on mahdollista esittää vastaväitteitä, koska saman aikaisesti on olemassa elossa eri sukupolviin kuuluvia ihmisiä, jotka voivat saattaa toistensa aikaisempia toimia joko kunniaan tai vaihtoehtoisesti tuomita niitä omana elinaikanaan.

Tutkielmassani erityisenä näkökulmana on ajatus ihmisten ja muun luonnon välisestä kestävästä ympäristösuhteesta. Kysyn esimerkiksi, onko meillä oikeutta riistää tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta kokea luonnonympäristöä edes samalla tavoin, kuin nykysukupolville on mahdollista. Esittelen myös erilaisia historiamme aikana esiintyneitä luontokäsityksiä.

Yksi mielenkiintoinen kokonaisuus käsittelee ajatusta luonnosta vieraantumisesta. Tämä kokonaisuus liittyy erityisesti Karl Marxin ja myös Immanuel Kantin käsityksiin. Lisäksi esittelen myös tärkeää jakoa ihmis- ja luontokeskeisiin käsityksiin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Tutkielmani loppupuolella tarkastelen myös käytännöllisiä kysymyksiä kestävästä ympäristösuhteesta, maapallon kantokyvystä ja ruokataloudesta. Osansa saa myös kysymys veden käyttöön ja kulutukseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Ei ole niinkään yksiselitteistä miten pitäisi ajatella esimerkiksi puhtaan juomaveden riittämisestä koko ihmiskuntaa ajatellen.