Hätätilatestamenttien pätevyyden edellytykset

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee hätätilatestamenteille Suomessa asetettuja pätevyyden edellytyksiä. Tutkielmassa käsitellään pätevyyden edellytyksiä sekä suullisen että kirjallisen hätätilatestamentin kohdalla. Tarkastelussa ovat niin molemmille hätätilatestamenttityypeille yhteiset pätevyyden edellytykset kuin kummallekin tyypille erikseen ominaiset muotovaatimukset. Perintökaaressa hätätilatestamentin tekemistä on säännelty yhdessä, pituudeltaan melko lyhyessä säännöksessä. Tutkielman tavoitteena on selventää perintökaaressa esitettyjen muotovaatimusten sisältöä ja niiden vaikutuksia hätätilatestamentin pätevyyteen käyttämällä tulkinnan apuna itse perintökaaren lisäksi oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä tulkintakannanottoja. Tutkielmassa on hyödynnetty perinteistä lainopillista metodia, ja tutkimus kohdistuu tämänhetkiseen oikeustilaan (de lege lata). Tehdyn tutkimuksen perusteella nykyinen oikeustila on osittain epäselvä. Kaikkiin hätätilatestamenttien pätevyyden edellytyksiin ei ole johdettavissa tarkkarajaista ja selkeää oikeusohjetta. Esimerkiksi hätätilan arviointiin ei ole olemassa mitään tiettyä yksittäistä kriteeriä. Sen sijaan suuntaa antavia päätelmiä on mahdollista tehdä vallitsevan oikeustilan pohjalta. Hätätilatestamentit osoittautuivat tutkimuksen perusteella testamenttimuodoksi, joiden kohdalla korostuu periaatteellinen ja tilannekohtainen punninta. Juuri hätätilatestamenttien poikkeuksellisen luonteen vuoksi tarkkoja, kaikkiin tapauksiin soveltuvia oikeusohjeita voi olla vaikeaa tai mahdotonta antaa.