Organisaatiokulttuurin muuttamisen suuntaukset : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Organisaatiokulttuuria on pitkään pidetty keinona edesauttaa menestystä. Tämän vuoksi organisaatiokulttuurin muuttamisesta on kirjoitettu keinona saavuttaa kilpailuetua ja tästä aiheesta on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Tässä kirjallisuuskatsauksena toteutetussa tutkimuksessa käsitellään organisaatiokulttuurin muutoksen suuntauksia 1980-luvulta eteenpäin. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi koottiin englanninkielisiä artikkeleita. Aineistosta tehtyjen havaintojen pohjalta määriteltiin seitsemän erilaista organisaatiokulttuurin muutoksen suuntausta. Jokainen artikkeli jaoteltiin kuuluvaksi johonkin näistä suuntauksista artikkelissa ilmenneen pääpainotuksen mukaan. Jokaisen suuntauksen osalta, yhtä lukuun ottamatta, pyritään selvittämään, mitä pidetään keinoina organisaatiokulttuurin muuttamiseksi ja minkälaista ymmärrystä organisaatiokulttuurista suuntauksiin kuuluvat artikkelit edustavat. Suuntauksista osassa, kuten johtajakeskeisessä ja koulutusohjelmien suuntauksessa, organisaatiokulttuurin muutos kuvataan usein haasteellisena, mutta kuitenkin hallinnoitavissa olevana toimintana. Epäsuoran muutoksen ja tilannesidonnaisen muutoksen suuntauksissa organisaatiokulttuurin muutos ei ole suoraan hallinnoitavissa, vaan saavutettavissa muuttamalla esimerkiksi organisaatiokulttuuriin vaikuttavia muuttujia tai muutos voi olla mahdollista vaikkapa vain tietyissä olosuhteissa. Kriittinen suuntaus puolestaan pyrkii, muista suuntauksista poiketen, käsittelemään pääasiassa organisaatiokulttuurin muutoksen ongelmia tai huonoja puolia. Useissa artikkeleissa toistuivat kuitenkin samankaltaiset organisaatiokulttuurin muuttamisen keinot, eikä artikkelien jako suuntauksiin ollut aina täysin yksiselitteistä. Organisaatiokulttuurin määritelmien ja organisaatiokulttuurin muutoksen keinojen välillä ei ollut havaittavissa selkeää yhteyttä, vaikka joitakin havaintoja saatettiinkin tehdä. Havaittiin myös, että organisaatiokulttuuria saatetaan myös käyttää liian kevein perustein käsitteenä, mikä nousi erityisesti esiin koulutusohjelmien suuntauksessa.