Valuuttakurssimanipulaation arviointi valuuttakurssivääristymän estimointimenetelmien avulla

Abstract

Valuuttakurssimanipulaation ensimmäinen huomattava aalto koettiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin erityisesti Kiina manipuloi omaa valuuttaansa ja kasvatti vaihtotaseensa ylijäämää. Samaan aikaan Yhdysvalloissa vaihtotaseen alijäämä syveni huomattavasti. Tästä syystä Yhdysvallat syytti toistuvasti Kiinaa valuuttakurssinsa manipuloinnista. Kiinassa sekä muissa maissa tapahtuneen valuuttakurssin manipuloinnin uskotaan heikentäneen yhdysvaltalaisten hyödykkeiden kilpailukykyä, mikä vei Yhdysvalloista työpaikkoja ja pahensi vaihtotaseen alijäämäisyyttä entisestään. Valuuttakurssimanipulaatio ei siis vain hyödytä yhtä maata, vaan aiheuttaa haittaa muissa maissa ja yleistä epätasapainoa globaaleilla markkinoilla. Taloustieteellisissä julkaisuissa valuuttakurssimanipulaatiosta ja valuuttakurssivääristymän estimointimenetelmistä on keskusteltu laajasti, johtuen taloustieteilijöiden erimielisyydestä sen suhteen, miten tätä valuuttakurssivääristymää tulisi mitata. Lähtökohtaisena ongelmana on tutkijoiden poikkeava käsitys tasapainoisen valuuttakurssin määrittelystä. Koska yhteisymmärrystä sopivasta menetelmästä ei ole löytynyt, tutkimuskirjallisuudesta löytyy runsaasti tutkimuksia, jotka tarkastelevat esimerkiksi Kiinan valuuttakurssivääristymää eri menetelmin, jolloin tullaan myös toisistaan eroaviin arvioihin Kiinan valuuttakurssin vääristymästä. Pääsääntöisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että Kiinan renminbi oli aliarvostettu 2000-luvun alussa, mutta aliarvostuksen suuruudesta ei olla päästy yhteisymmärrykseen. Kirjallisuudesta löytyy myös tutkimuksia, joiden mukaan Kiinan renminbi olisi ollut kyseisellä ajanjaksolla yliarvostettu. Tulokset siis vaihtelevat suuresti eri menetelmien välillä, kuin myös joidenkin menetelmien sisällä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksenani on selvittää, miten valuuttakurssimanipulaatiota voidaan estimoida valuuttakurssivääristymän avulla ja selvittää miten nämä eri estimointimenetelmät ja niiden tulokset eroavat toisistaan. Lopuksi annan myös arvioni siitä, onko valuuttakurssivääristymälle olemassa luotettavaa estimointimenetelmää. Tutkielmassa tarkastelemani menetelmät ovat ostovoimapariteettiin, perustekijöiden tasapainoiseen valuuttakurssiin ja käyttäytymistasapainoiseen valuuttakurssiin perustuvat menetelmät sekä perusvirtausten lähestymistapa. Tulen tarkastelussani johtopäätökseen, jonka mukaan ostovoimapariteettiin perustuvat tutkimukset tuottavat kaikkein vaihtelevimpia arvioita renminbin vääristymästä ja taas perustekijöiden tasapainoiseen valuuttakurssiin perustuvat tutkimukset tuottavat yhdenmukaisimmat arviot renminbin vääristymästä. Perustekijöiden tasapainoiseen valuuttakurssiin ja käyttäytymistasapainoiseen valuuttakurssiin perustuvat menetelmät ovat menetelmistä luotettavimpia, mutta molemmista löytyvät heikkoutensa. Tästä syystä ei voida todeta, mikä estimointimenetelmistä olisi kaikkein luotettavin, vaan sopivan estimointimenetelmän valintaan vaikuttavat mm. tarkasteltavan maan elintaso ja se, halutaanko tarkastella valuuttakurssivääristymää tietyllä ajanhetkellä vai pidemmällä aikavälillä havaittuja trendejä.