Fyysinen aktiivisuus raskaus-ja lapsivuodeaikana älyrannekkeella mitattuna

Abstract

Huolimatta siitä, että raskauden aikaisella fyysisellä aktiivisuudella on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia, suurin osa odottajista ei liiku suositusten mukaisesti. Fyysistä aktiivisuutta raskausaikana on arvioitu pääasiassa subjektiivisin seurantamenetelmin tai lyhyillä mittausjaksoilla objektiivisilla menetelmillä. Pitkäaikaiselle fyysisen aktiivisuuden jatkuvalle seurannalle raskaus- ja lapsivuodeaikana on ilmeinen tarve. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata sykkeen ja fyysisen aktiivisuuden tasoja ja muutoksia sekä selvittää pitkäaikaisen seurannan mahdollisuuksia älyrannekkeen ja Internet of Thing (IoT) -teknologian avulla raskaus- ja lapsivuodeaikana.

Tutkimus oli prospektiivinen, kuvaileva pilottitutkimus, joka toteutettiin eteläsuomalaisen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2016–2017. Osallistujat (n = 20) valittiin mukavuusotannalla. Mukaan otettiin täysi-ikäisiä ensisynnyttäjiä, joiden raskauden kesto rekrytointihetkellä oli korkeintaan 15 raskausviikkoa. Sykettä ja fyysistä aktiivisuutta mitattiin IoT -teknologiaa hyödyntäen Garmin Vivosmart HR® (HR, Garmin Ltd, Schaffhausen, Sveitsi) -älyrannekkeella 24 tuntia vuorokaudessa yhteensä 7 kuukautta raskaus- ja lapsivuodeaikana. Aineisto analysoitiin toistuvien mittauksien hierarkkisella lineaarisella sekamallilla. Tämä Pro gradu -tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tieteellisen artikkelin käsikirjoituksesta.

Tutkimukseen osallistuneet ensisynnyttäjät olivat keskimäärin 26 (kh 5,0) vuotiaita. Aineistoa oli tutkittavaa kohden käytettävissä 139 (kh 55) päivää mahdollisesta 214 päivästä (64,9 %). Sovitettu keskiarvo askelmääristä tuntia kohden oli toisella raskauskolmanneksella 481 (95 % luottamusväli 414–547), kolmannella raskauskolmanneksella 356 (95 % luottamusväli 288–424) ja lapsivuodeaikana 263 (95% luottamusväli 190–337). Askelien määrä tunnissa oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi 32 raskausviikolta eteenpäin verrattuna 13–31 raskausviikkojen askelmääriin (p < 0,001). Myös viikoittaiset vähintään kohtuullisen kuormittavuustason aktiivisuusminuutit vähenivät loppuraskaudessa ja lapsivuodeaikana (p < 0,001). Lähes puolet (47,4 %) odottajista eivät saavuttaneet kansainvälisesti suositeltuja aktiivisuuden tasoja.

Tämä tutkielma osoitti, että ensisynnyttäjien fyysiset aktiivisuustasot olivat alhaiset ja laskivat entisestään raskauden edetessä ja lapsivuodeaikana. Älyranneke yhdistettynä IoT-teknologiaan on lupaava seurantakeino fyysisen aktiivisuuden ja sykkeen jatkuvaan mittaamiseen raskaus- ja lapsivuodeaikana. Tulevaisuudessa jatkuvaa monitorointia voisi hyödyntää äitiyshuollon käyttöön esimerkiksi kartoittamaan sykkeen ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä mahdollisten raskauskomplikaatioiden esiintymiseen.