Nuori valintojen edessä. Koulun rooli yhdeksäsluokkalaisen jatko-opintojen suunnittelussa

dc.contributorKasvatustiede-
dc.contributor.authorToivonen, Emili
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2016-09-27T11:29:01Z
dc.date.available2016-09-27T11:29:01Z
dc.date.issued2016-09-27
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa peruskoulun päättävien nuorten kokemuksia koulun tarjoamasta tuesta koskien uraa ja jatkokoulutusta. Tutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, saako koulusta ja oppilaanohjauksesta riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia omiin valintoihin ja itsensä kehittämiseen. Tutkimuksen kohteena ovat niin oppilaanohjauksessa tapahtuva toiminta kuin myös sellaiset koulun toimet, joiden voidaan katsoa tukevan oppilaan itsetuntemuksen kehittymistä ja oman polun etsimistä. Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään identiteetin kehitysvaiheisiin, nuoren päätöksentekokykyyn sekä valintoihin vaikuttaviin tekijöihin. Lisäksi tutustutaan peruskoulussa tapahtuvaan opinto-ohjaukseen ja sen sisältöihin. Teoriaosuudessa sivutaan myös nuorten peruskoulun jälkeistä sijoittumista jatkokoulutukseen. Tutkimusaineisto kerättiin länsisuomalaisilta yhdeksäsluokkalaisilta keväällä 2016 juuri ennen yhteishakua. Tiedonkeruussa käytettiin kyselylomaketta, jonka vastauksia tulkittiin tilastollisen analyysin kautta SPSS- ohjelman avulla. Avoimia kysymyksiä tulkittiin teemoittelemalla. Vastauksia saatiin yhteensä 197, joista tyttöjä on 95 ja poikia 102. Tutkimustulosten perusteella yhdeksäsluokkalaiset ovat melko tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Henkilökohtaisen tuen määrä olisi kuitenkin usean nuoren mukaan saanut olla suurempi. Erityisen hyödyllisiksi koettiin työelämään tutustumisjaksot. Tutkimuksessa havaittiin puutteita kodin ja koulun välisessä yhteistyössä sekä yritysyhteistyössä. Koulutusvalinnoissa eniten nojauduttiin vanhempien puoleen. Oppilaanohjaaja nähtiin lähes yhtä tärkeänä henkilönä koulutusvalinnoista keskusteltaessa. Valintojen tekeminen oli osalle vaikeaa. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että mitä paremmin nuori tunnistaa omat vahvuutensa, sitä varmempi hän on myös siitä, mihin ammattiin tai työhön hän haluaa suuntautua tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ammatinvalinnan varmuutta vaikuttaisi lisäävän myös oppilaan tietämys ammatissa vaadittavista taidoista ja ominaisuuksista. Tulosten pohjalta oppilaanohjauksessa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota henkilökohtaisen tuen saatavuuteen sekä ottaa enemmän huomioon oppilaiden omia kiinnostuksia. Koulun olisi hyvä verkostoitua enemmän koulun ulkopuolelle ja tuoda vaihtelevuutta opiskeluun muun muassa lisäämällä vierailuita yrityksiin sekä oppilaitoksiin. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä olisi myös syytä kehittää toimivammaksi.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid141089
dc.identifier.oldhandle10024/125391
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/4869
dc.language.isofi-
dc.language.isofin
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/125391
dc.titleNuori valintojen edessä. Koulun rooli yhdeksäsluokkalaisen jatko-opintojen suunnittelussa-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot