Suomen koronaviestinnän symbolit : Kriisiviestinnän symbolisen toiminnan elementit koronaviruspandemian aikana Suomessa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKönnö, Mirka
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Valtio-oppi|en=Political Science|
dc.date.accessioned2023-10-24T21:06:19Z
dc.date.available2023-10-24T21:06:19Z
dc.date.issued2023-09-08
dc.description.abstractTutkielma tarkastelee Suomen koronapandemia-aikaista kriisiviestintää sekä symbolisen toiminnan roolia viestinnän vaikuttavuuden elementtinä. Covid-19-virus asetti Suomessa ennennäkemättömän uhan kansalaisten terveydelle, minkä vuoksi hallitus joutui turvautumaan rajoittaviin toimenpiteisiin sekä valmiuslain keinoihin kansalaisia suojellakseen. Poikkeuksellisiin kansalaisvapauksia rajoittaviin kriisihallinan keinoihin turvautuessaan, hallituksen oli symbolisten keinojen avulla luotava solidaarisuutta sekä saatava kansalaiset vakuuttumaan heille asetettujen rajoitusten tarpeellisuudesta. Kriisiviestinnän vaikuttavuuden elementtinä viestinnässä hyödynnetään symbolisia elementtejä, joilla ilmennetään kansakunnan yhtenäisyyttä sekä legitimoidaan tehtyjä päätöksiä. Symbolismin teoria tässä tutkimuksessa muodostuu Paul ’t Hartin symbolismin käsityksestä, joka jakaa symbolisen toiminnan kolmeen strategiaan: kehystykseen, rituaaleihin ja naamiointiin, sekä yksilöidyn symbolismin ymmärryksestä, joka pohjaa Laurie Boussaguetin, Florence Faucherin ja Christian Freudlspergerin käsitykseen kansallisista symbolisen toiminnan kokoelmista sekä johtajan persoonan analyysistä. Kriisiviestinnän onnistuneisuutta sekä symbolisen toiminnan elementtien esiintymistä viestinnän vaikuttavuuden välineenä tarkastellaan Suomessa pandemia-aikana järjestettyjen Valtioneuvoston tiedotustilaisuuksien puheenvuoroissa. Analyysiä suoritetaan sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin symbolisen toiminnan elementtien käsitteistöön sekä kriisihallinnan viiteen strategiseen tehtävään tukeutuen. Toteutetun analyysin pohjalta voidaan todeta koronakriisin asettaneen Suomelle poikkeuksellisen vaikean viestintähaasteen, mistä johtuen viestinnässä esiintyy epäjohdonmukaisuuden ja varovaisuuden seurauksena rituaalisymbolismin haasteita. Viestinnän varovaisuuden voidaan arvioida aiheutuvan kriisitilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta, median nopeudesta sisältöjen julkaisemiseen sekä henkilötason poliittisen uran suojelemisesta. Poikkeuksellisen kriisiajan jälkeen viestinnän onnistumisia ja epäonnistumisia tulee tarkastella avoimesti, jotta koetusta kriisistä voidaan oppia tulevaisuuden kriisien varalle.
dc.format.extent81
dc.identifier.olddbid192882
dc.identifier.oldhandle10024/175946
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/18383
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20231024141182
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/175946
dc.subjectkriisiviestintä, symbolismi, covid-19, teorialähtöinen sisällön analyysi, diskurssianalyysi
dc.titleSuomen koronaviestinnän symbolit : Kriisiviestinnän symbolisen toiminnan elementit koronaviruspandemian aikana Suomessa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Konno_Mirka_Katriina_pro%20gradu.pdf
Size:
790.89 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)