Esikouluikäisten luontosuhteen vaaliminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten esikouluikäisten luontosuhdetta vaalitaan ja tuetaan päiväkodissa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Tarkoitamme tässä tutkielmassa luontosuhteella ihmisen suhdetta ekologiseen ympäristöönsä. Tässä tutkimuksessa keskitytään löytämään tietoa keinoista, jotka tukevat ja kehittävät esikouluikäisen lapsen luontosuhdetta ja vaalivat sen olemassaoloa. Päiväkodeissa vietetään yleisesti aikaa ulkona päivittäin, mutta luontosuhteen kannalta kysymys on ajasta, jolloin ollaan luonnossa tarkoituksella, oppimassa ja opettelemassa. Ympäristön suojelun ja kestävän kehityksen korostuessa nykypäivän kasvatuksessa ja opetuksessa, on opettaja tärkeässä roolissa suunnitellessaan pedagogista toimintaa luonnossa toteutettavaksi. Kasvatuksen myötä vahva luontosuhde toimii perustana ympäristöystävällisille käytösmalleille ja asenteille, joka puolestaan takaa asenteiden omaksumisen ja jatkumisen myös tulevaisuudessa. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, joka toteutetaan sisältöanalyysina, perustuen kirjojen ja artikkelien teoreettiseen viitekehykseen ja päiväkodeissa teetettyyn kyselyyn. Teetetyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että esikouluikäisten luontosuhdetta tuetaan esiopetuksessa hyvin perinteisin keinoin. Luonnossa liikkuminen ja sen käyttäminen oppimisympäristönä oli molemmille tutkimukseen osallistuneille päiväkodeille itsestäänselvyys, sijainnista riippumatta. Myös aiemmat tutkimukset ja muu tutkimamme taustateoria tukivat täysin ajatusta siitä, miten tärkeää luonnossa liikkuminen ja luontosuhteen tukeminen ovat ihmiselle jo lapsuudesta lähtien.