Influenssarokotteiden synnyttämä immuunisuoja

Abstract

Ortomyksoviruksiin kuuluvat influenssavirukset voidaan jakaa pintaproteiinien perusteella eri luokkiin, joista kausi-influenssaa aiheuttavat A- ja B-tyypin virukset. Influenssaviruksen aiheuttama infektio on varsinkin riskiryhmille vaarallinen, ja sillä on kyky aiheuttaa jopa pandemioita, kuten vuosina 2009–10 esiintynyt H1N1-pandemia. Immuunipuolustuksen tehtävänä on torjua influenssainfektio. Immuniteetti jaetaan luontaiseen ja hankittuun, joista jälkimmäiseen vaikutetaan rokotteilla. Rokotteen tarkoitus on saada aikaan puolustusvaste, josta jää immuniteetti taudinaiheuttajan kohtaamisen varalle. Influenssarokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskiryhmäläisille ja heidän kanssaan toimiville. Influenssavirukset muuntuvat jatkuvasti ja rokotteen synnyttämä immuunisuoja heikkenee ajan myötä, joten uusi rokote tarvitaan vuosittain. Rokotteiden aiheuttamat haitat ovat hyvin harvinaisia, mutta mahdollisia, kuten narkolepsia Pandemrix-rokotteen yhteydessä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, onko rokotevalmisteiden välillä eroja, ja minkälaisen suojan rokotteella saa verrattuna rokottamattomaan. Rokotevalmisteiden vertailussa Suomessakin rokotusohjelmaan valittu Vaxigrip oli tehokkain, vaikkakin rokotteiden tehossa oli vuosittaisia muutoksia. Rokottamisen jälkeinen suoja oli selvästi suurempi kuin ennen rokotusta, joten influenssarokotteen voidaan todeta toimivan. Rokotteisiin valitut viruskannat osuivat A-tyypin influenssaan B-tyyppiin verrattuna hieman paremmin. Rokotekriittisyys on sosiaalisen median myötä saanut paljon näkyvyyttä, mutta tutkimusten perusteella voidaan rokotteita kuitenkin pitää kansanterveyden kannalta turvallisina ja hyödyllisinä.