Opettajien käsityksiä kielitaidon arvioinnista sekä käytänteitä kielitaidon arvioinnin toteuttamiseen alakoulun englannin opetuksessa
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset508
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Suomessa opettajille annetaan paljon vapautta arvioinnin toteuttamiseen ja opettajat toteuttavat arviointia monin eri tavoin. Vieraan kielen arvioinnin kehittämiseksi olisi keskeistä saada tietoa siitä, mitä opettajat tietävät kielen arvioimisesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien käsityksiä kielitaidon arvioinnista, sekä miten opettajat toteuttavat kielitaidon arviointia alakoulun englannin opetuksessa. Lisäksi selvitettiin opettajien käsityksiä kielitaidosta ja kielitaidon arvioinnin haasteista. Tutkimukseen osallistui 10 opettajaa, jotka opettivat tai olivat jossain vaiheessa työuraansa opettaneet englantia alakoulussa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin etäyhteyksin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Opettajien käsitykset kielitaidon arvioinnista olivat hyvin yhteneväiset ja linjassa heidän toteuttamiensa käytäntöjen kanssa. Opettajien kielitaidon arvioinnin käsityksistä nousi erityisesti esiin monipuolisen arvioinnin tärkeys. Monipuolisuus näkyi myös opettajien arviointikäytänteissä, sillä he nostivat esiin monia eri arviointitapoja, joilla he arvioivat kielitaitoa. Opettajat painottivat myös arvioinnin tarkoituksenmukaisuutta. Opettajat kokivat arvioinnin olevan iso osa kielenopettajan työtä ja kertoivat, ettei heidän aikaisempi koulutuksensa ole valmistanut heitä riittävästi kielitaidon arviointiin. Opettajat nostivat esiin useita haasteita kielitaidon arvioinnille, kuten arvioinnin vertailukelpoisuuden, ajan ja resurssien puutteen sekä erilaisten oppijoiden huomioinnin. Opettajilla oli hyvin yhtenevät käsitykset kielitaidon määrittelystä ja heidän käsityksensä kielitaidosta vastasivat kommunikatiivista kielikäsitystä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sekä opettajankoulutuksen että täydennyskoulutuksen kehittämiseen.