”Pyykkäys ja siivous jää nyt hoitajilla historiaan”. Helsingin Sanomien henkilöstömitoitusta koskeva uutisointi hoivan laadun näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhustenhoivan henkilöstömitoituksesta käytyä keskustelua erityisesti laadukkaan hoivan lähtökohdista. Tutkielman mielenkiinnon kohteena on alkuvuonna 2019 paljastuneiden vanhustenhoivan laiminlyöntien seurauksena alkanut vanhustenhoivaa ja erityisesti henkilöstömitoitusta koskeva keskustelu. Työn aineisto koostuu kahdestakymmenestä Helsingin Sanomien politiikkaosaston uutisesta hakusanalla ”henkilöstömitoitus”. Tutkimus on laadullinen ja analyysityyppi on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Uutisoinnissa käytävää keskustelua on tutkimuksessa jaettu kolmeen keskusteluteemaan koskien keskustelua hoivayrityksistä, henkilöstömitoitusta hoivakriisin ratkaisijana sekä rahoitusta lainuudistuksen haasteena. Aineiston hoivayrityksiä käsittelevissä kirjoituksissa esiintyy kritiikkiä, joka kohdistuu rahallisen voiton tavoitteluun. Yritysten luonteen voitonmaksimointiin pyrkivinä yhtiöinä uskotaan vaarantavan hyvän hoivan toteutumista. Toisaalta yrityssektorille annetaan mahdollisuus tuottaa laadukasta hoivaa, mikäli yrityksen toimintaa ohjaavat inhimilliset arvot. Yritystoiminnan kohdalla kyseen alaistetaan myös yritysten motiiveja omavalvonnan toteuttamisessa ja peräänkuulutetaan kuntien vastuuta valvonnan suorittamisessa. Toisaalta aineistossa tunnistetaan myös hoivakriisin ulottuminen yksittäisiä hoivayrityksiä laajemmaksi haasteeksi. Henkilöstömitoitus hoivakriisin ratkaisijana on luku, joka paljastaa aineiston määrittävän hoivakriisin akuutiksi ratkaisuksi henkilöstömitoituksen säätämisen vanhuspalvelulakiin. Riittävää henkilöstöä pidetään keskeisimpänä hoivan laatua takaavana tekijänä. Luvussa haasteena nähdään hoivahenkilöstön riittävyyden takaaminen toteuttamaan henkilöstömitoitusuudistusta. Tämän lisäksi keskustelua herättää välillisen ja välittömän hoivan rajanveto sekä näiden asema henkilöstömitoitusuudistuksessa. Kolmas teema koskee henkilöstömitoitusuudistuksen rahoituksen haastetta. Aineisto tuo ilmi uudistuksen budjetointihaasteet ja tuo lopulta esiin tarpeen uudistuksen portaittaiselle voimaantulolle. Rahallisten resurssien puutteen pelätäänkin välillisesti haastavan laadukkaan hoivan toteutumista, kun kunnilla ei ole riittäviä resursseja uuden henkilö kunnan rekrytointiin. Keskeiseen asemaan nousee niin kutsuttu rahoitusperiaate, jossa valtion tulee taata kunnille riittävät resurssit kunnille osoittamissaan lakisääteisissä tehtävissä. Tutkimus nostaa esiin tarpeen laadun määrittämiselle sekä sen vertailtavuuden kehittämiselle ja jatkotutkimuksen tarpeen mitoitusuudistuksen seurannalle.