Vaikutusmahdollisuuksien yhteys työntekijöiden kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta

Abstract

Tutkielma syventyy työelämän teemoista vaikutusmahdollisuuksiin ja kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta. Lisäksi selvitetään, minkälainen yhteys palkansaajan sukupuolella, ikäryhmällä, työnantajatyypillä ja sosioekonomisella asemalla on työn henkiseen kuormittavuuteen. Jatkuva muutos yhteiskunnassa ja työelämässä haastaa ja kuormittaa yksilöitä yhä enemmän, mikä saattaa näkyä psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen lisääntymisenä. Työn autonomian ja vaikutusmahdollisuuksien kasvaessa lisääntyy myös yksilön vastuu itseohjautuvassa asiantuntijatyössä. Vaikka edellä kuvattu muutos luo painetta yksilölle, autonomian tunne ja vaikutusmahdollisuudet työelämässä koetaan tärkeiksi. Riskinä kuitenkin voi olla, ettei yksilöillä ole riittävästi työkaluja ja voimavaroja, jotta kuormitus pysyy hallittavalla tasolla. Minkälainen yhteys työssä koetuilla vaikutusmahdollisuuksilla on kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta. Tutkielmassa käytettiin valmista kvantitatiivista aineistoa Työolobarometri (n= 1631). Selitettävänä muuttujana tutkimusasetelmassa on työntekijän kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta ja selittävinä muuttujina ovat vaikuttaminen työtehtäviin, työtahtiin, töiden jakoon ja missä paikoissa ja tiloissa työskentelee. Taustamuuttujina toimi sukupuoli, ikäryhmä, työnantajatyyppi ja sosioekonominen asema. Analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Ristiintaulukointien jälkeen lopullista analyysia varten selittävistä muuttujista muodostettiin summamuuttuja. Monimuuttujamenetelmän avulla analysoitiin, ovatko vastaajien vaikutusmahdollisuudet työpaikalla yhteydessä kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta sekä mitkä valituista taustamuuttujista olivat yhteydessä henkiseen kuormittavuuteen ja sen kokemukseen. Keskeisimpien tuloksien mukaan, mitä enemmän palkansaaja voi vaikuttaa työssään, sitä pienemmällä todennäköisyydellä hän kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Lisäksi työnantajatyyppi ja sosioekonominen asema ovat oleellisia selittäjiä työn henkisen kuormittavuuden kokemukseen. Sukupuoli, ikäryhmä ja sosioekonominen asema alempien toimihenkilöiden kohdalla eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tutkittavaan ilmiöön.