Miten määrällinen elvytys nostaa osakkeiden hintoja?

Abstract

2000-lukua leimanneilla talouskriiseillä on ollut merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen ja rahoitus-markkinoihin. Keskuspankkien perinteinen rahapolitiikka menetti vaikutuksensa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, kun korot laskivat teholliselle alarajalle lähelle nollatasoa. Keskuspankit päätyivät toteut-tamaan epätyypillistä rahapolitiikkaa ja määrällisestä elvytyksestä tuli uusi tärkeä rahapoliittinen työkalu. Määrällisessä elvytyksessä keskuspankki ostaa markkinoilta suuren määrän arvopapereita ja pyrkii laskemaan markkinoiden pitkiä korkoja sekä kasvattamaan talouden likviditeettiä. Suurin osa keskuspankkien osto-ohjelmien ostoista kohdistuu pitkän maturiteetin valtion velkakirjoihin, mikä laskee markkinoiden riskitöntä korkoa. Finanssikriisin jälkeen osakekurssit ovat nousseet merkittävästi, mutta samaan aikaan reaalitalouden kasvu on ollut heikkoa.

Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymykseen: minkä vaikutuskanavien kautta määrällinen elvytys välittyy osakkeiden hintoihin? Tarkastelu rajataan rahoitusmarkkinoiden näkökulmaan ja empiirinen osio kohdistuu Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, euroalueeseen ja Japaniin. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, missä määrällisen elvytyksen vaikutuskanavia osakemarkkinoille tarkastellaan teoreettisesti sekä arvioidaan aiempien empiiristen tutkimusten avulla näiden mekanismien toimivuutta. Teoreettinen viitekehys rakentuu rahapolitiikan perusteiden, korkojen aikarakenteen ja osakkeiden arvonmäärityksen kautta. Määrällisen elvytyksen välittymistä osakemarkkinoille tarkastellaan neljän vaikutuskanavan kautta, jotka ovat signaalikanava, korko- ja diskonttauskanava, salkun tasapainotuskanava ja riskipreemiokanava.

Empiirinen aineisto koostuu neljästä tutkimuksesta, joissa on hyödynnetty muun muassa VAR- ja BSVAR-malleja. Tutkielman keskeinen havainto on, että määrällinen elvytys nostaa osakkeiden hintoja markkinoilla, mutta vaikutusten voimakkuus on maakohtaista. Selkein positiivinen näyttö löytyy Yhdysvalloista ja euroalueelta, joissa keskeisimmäksi vaikutuskanavaksi muodostui salkun tasapainotuskanava. Iso-Britanniassa tulokset olivat ristiriitaisia ja Japanissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta osakemarkkinaan. Tutkielman perusteella havaitaan, että vaikutuskanavat toimivat ja näkyvät osakemarkkinoiden hinnoissa.