Turvallisuuden edistäminen opetusalalla: EduSafe-projektin loppuraportti

Abstract

<p>Suomalaisia oppilaitoksia on yleisesti pidetty turvallisina työskentely-ympäristöinä, mutta viime vuosina niissä on tunnistettu runsaasti turvallisuushaasteita. Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston toteuttamassa EduSafe-tutkimus- ja kehittämishankkeessa oppilaitoksen turvallisuutta arvioitiin ja kehitettiin henkilöstön, työn ja työpaikan turvallisuuden näkökulmasta, tarkastelemalla turvallisuusjohtamisen käytäntöjä, turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusosaamista opetusalan työyhteisöissä. Alku- ja loppukartoitus tehtiin kyselyin ja ryhmähaastatteluin. Lisäksi toteutettiin neljä interventiota. Tutkimukseen osallistui kymmenen organisaatiota: Helsingin kaupungin opetusvirasto, Solakallion koulu, Botby grundskola, varhaiskasvastusviraston iltapäivätoiminnan ohjaajat (kehitysvamma- ja autististen yksikkö), Helsingin kaupungin palvelukeskus, Riihimäen opetustoimi sekä neljä normaalikoulua/opettajankoulutuslaitosta (Helsinki, Turku, Rauma, Savonlinna). </p><p> </p><p>Tutkimukseen osallistunut opetusalan henkilöstö arvioi opetusalan turvallisuusilmapiirin hyväksi tai melko hyväksi. Syvällisemmässä tarkastelussa oppilaitosten turvallisuuskulttuuri osoittautui kuitenkin sirpaleiseksi ja henkilösidonnaiseksi, eikä sen kehittämiseksi ollut kokonaisvaltaista turvallisuuden hallinnan mallia tai tämän pohjalta kehiteltyjä työkaluja ja malleja – turvallisuuden hallinta on pysynyt jäsentymättömänä, haastaen henkilöstön jaksamista. Turvallisuuden kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta sen toteuttaminen jäi osittain ulkokohtaiseksi eikä turvallisuusasioissa välttämättä otettu omaa toimijuutta. Turvallisuuskulttuuria voi kuitenkin kehittää eri menetelmin. EduSafe-hankkeessa opetusalalle kehitettiin kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinnan malli, jossa on kuvattu vaativien tilanteiden ennakointi, tilannehallinta, jälkihoito sekä yhteisesti jaettu oppiminen. Mallia käyttämällä turvallisuuden hallinnasta tulee systemaattista, yhteisesti jaettua toimintaa ja sillä on pysyvämpiä tuloksia kuin yksilölähtöisellä, hajautuneella toiminnalla. Mallin osia testattiin projektin aikana toteuttamalla ennakoinnin (Muutospaja), tilannehallinnan (Vihreä risti, Stop väkivallalle), jälkihoidon (Hetipurku) sekä yhteisen jakamisen interventioita (kaikki interventiot). Interventioiden käyttökokemuksista saatiin oppia opetusalan turvallisuuden kehittämistä varten tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat resilienssi, kehittävä työntutkimus, systeemiajattelu ja jatkuva oppiminen. </p><p> </p><p>Tutkimuksen tuloksia ja tutkimuksessa tuotettuja välineitä levitetään laajemmin alan toimijoille osana opettajankoulutusta, sekä Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Kuntatyönantajien (KT) välityksellä. Alan toimijat hyödyntävät projektin malleja ja työkaluja jo nyt toiminnassaan. </p><p><br /></p>