Suomen perustulokokeilun arviointi

Abstract

<p>Suomen perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018. Kokeilun ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kohdeväestön työllisyyteen, tuloihin ja sosiaaliturvan käyttöön. Lisäksi arvioitiin perustulon saajien hyvinvointia. Perustulokokeilun koeryhmään valittiin satunnaisotannalla 2 000 henkilöä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa Kelasta marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista. Muut samana ajankohtana työttömyysturvaa saaneet muodostivat kokeilun verrokkiryhmän. Perustulo oli vastikkeeton etuus, jota ei tarvinnut hakea ja jonka saamiselle ei ollut erityisiä ehtoja. Perustuloa maksettiin koeryhmälle kahden vuoden ajan vastikkeettomasti, eivätkä työ- tai yrittäjätulot vähentäneet etuutta. Raportti sisältää kokeilun arviointitutkimuksen eri osahankkeiden tulokset. Koehenkilöiden työllisyys kasvoi rekisteriaineistojen analyysin mukaan vuoden kestoisen arviointijakson aikana keskimäärin 6 päivää enemmän kuin vertailuryhmällä. Kyselyaineistoon pohjautuvassa analyysissa tarkasteltiin perustulon saajien ja verrokkien terveyttä, psyykkistä ja taloudellista hyvinvointia, luottamusta ja byrokratiakokemuksia. Eri mittareilla tarkasteltuna perustulon saajien hyvinvointi oli verrokkeja parempaa. Laadullinen haastattelututkimus osoittaa yhtäältä perustulon hyvin erilaiset merkitykset omille työllistymismahdollisuuksille ja toisaalta suuret erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämätilanteissa. Paremmat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja lisääntynyt autonomia tuotiin esiin riippumatta muutoksista omassa<br />työllisyydessä. Media-analyysissa havaittiin, että perustulokokeilua käsiteltiin kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa ennen kaikkea talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Perustulon kannatusta mitanneessa väestökyselyssä 46 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä tai osittain samaa mieltä, että perustulo tulisi ottaa käyttöön Suomessa. <br /></p><p>Perustulokokeilun arvioinnista on vastannut Kela, joka on toteuttanut sen yhdessä VATT:n, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Suomen Mielenterveysseuran ja ajatushautomo Tänkin kanssa.<br /></p>