The Concept of Betterness and Sport Competitions
Hämäläinen, Mika (2015-03-20)
The Concept of Betterness and Sport Competitions
(20.03.2015)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6024-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6024-8
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
It is common that people disagree on a question which athlete or team was the best in a particular sport competition. This thesis attempts to clarify these disputes by analysing the concept of betterness in the context of sport competitions.
Betterness can be interpersonal, intrapersonal or a combination of the two. I focus on interpersonal betterness, that is, on superiority. For example, interpersonal betterness may be contested in a football match between the national teams of Germany and Argentina.
My aim is to provide a philosophical account of interpersonal betterness. The account has two functions: descriptive and normative. It describes the shapes and forms in which superiority is instantiated in sport competitions. It also provides a consistent and accurate way to discuss superiority.
The thesis consists of two parts. In the first part, I introduce, elaborate and illustrate my account, which in turn consists of three elements: (1) relations of superiority, (2) standards for the relations of superiority and (3) types of competition. I also discuss my account’s relevance to issues of sport ethics through the example of gender equity and women’s ski jumping. I conclude that this account will not end the disputes over which team or athlete was better in a particular competition. Instead, it provides tools for a more consistent discussion of the disputed issues.
The second part of the thesis includes five reprinted original articles. The account presented in the first part is based on these publications. Ihmiset kiistelevät usein siitä, kuka oli kilpailun paras urheilija tai joukkue. Väitöskirjassani yritän selittää, mistä nämä erimielisyydet johtuvat tarkastelemalla paremmuuden käsitettä ja urheilukilpailuja.
Paremmuus voidaan jakaa kilpailun eri osapuolten väliseen paremmuuteen, yhtä kilpailun osapuolta koskevaan paremmuuteen tai edellisten yhdistelmään. Keskityn työssäni kilpailun osapuolten väliseen paremmuuteen. Se saattaa toteutua esimerkiksi jalkapallo-ottelussa Saksan ja Argentiinan välillä.
Tavoitteenani on esitellä filosofinen malli kilpailun osapuolten välisestä paremmuudesta. Mallin on tarkoitus olla sekä kuvaavaa että ohjeellinen. Se kuvaa, millaisia muotoja kilpailun osapuolten välinen paremmuus saa urheilukilpailussa. Lisäksi se tarjoaa johdonmukaisen ja tarkan tavan puhua kilpailun osapuolten välisestä paremmuudesta.
Väitöskirjani muodostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa esittelen mallini ja havainnollistan sitä esimerkkien avulla. Mallissa on kolme osaa: (1) paremmuussuhteet, (2) mittapuut paremmuussuhteille ja (3) kilpailujen jaottelut. Tarkastelen lisäksi työssäni, voidaanko mallia hyödyntää urheilun eettisten ongelmien käsittelemisessä. Esimerkkitapauksena on tasa-arvo ja naisten mäkihyppy. Totean johtopäätöksenä, että mallini ei pane pistettä keskusteluille siitä, mikä joukkue tai urheilija oli paras tietyssä kilpailussa. Sen sijaan se tarjoaa johdonmukaisen tavan käsitellä näitä kysymyksiä.
Väitöskirjan toisen osion muodostavat viisi alkuperäisartikkelia. Ensimmäisen osion malli perustuu näihin julkaisuihin.
Betterness can be interpersonal, intrapersonal or a combination of the two. I focus on interpersonal betterness, that is, on superiority. For example, interpersonal betterness may be contested in a football match between the national teams of Germany and Argentina.
My aim is to provide a philosophical account of interpersonal betterness. The account has two functions: descriptive and normative. It describes the shapes and forms in which superiority is instantiated in sport competitions. It also provides a consistent and accurate way to discuss superiority.
The thesis consists of two parts. In the first part, I introduce, elaborate and illustrate my account, which in turn consists of three elements: (1) relations of superiority, (2) standards for the relations of superiority and (3) types of competition. I also discuss my account’s relevance to issues of sport ethics through the example of gender equity and women’s ski jumping. I conclude that this account will not end the disputes over which team or athlete was better in a particular competition. Instead, it provides tools for a more consistent discussion of the disputed issues.
The second part of the thesis includes five reprinted original articles. The account presented in the first part is based on these publications.
Paremmuus voidaan jakaa kilpailun eri osapuolten väliseen paremmuuteen, yhtä kilpailun osapuolta koskevaan paremmuuteen tai edellisten yhdistelmään. Keskityn työssäni kilpailun osapuolten väliseen paremmuuteen. Se saattaa toteutua esimerkiksi jalkapallo-ottelussa Saksan ja Argentiinan välillä.
Tavoitteenani on esitellä filosofinen malli kilpailun osapuolten välisestä paremmuudesta. Mallin on tarkoitus olla sekä kuvaavaa että ohjeellinen. Se kuvaa, millaisia muotoja kilpailun osapuolten välinen paremmuus saa urheilukilpailussa. Lisäksi se tarjoaa johdonmukaisen ja tarkan tavan puhua kilpailun osapuolten välisestä paremmuudesta.
Väitöskirjani muodostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa esittelen mallini ja havainnollistan sitä esimerkkien avulla. Mallissa on kolme osaa: (1) paremmuussuhteet, (2) mittapuut paremmuussuhteille ja (3) kilpailujen jaottelut. Tarkastelen lisäksi työssäni, voidaanko mallia hyödyntää urheilun eettisten ongelmien käsittelemisessä. Esimerkkitapauksena on tasa-arvo ja naisten mäkihyppy. Totean johtopäätöksenä, että mallini ei pane pistettä keskusteluille siitä, mikä joukkue tai urheilija oli paras tietyssä kilpailussa. Sen sijaan se tarjoaa johdonmukaisen tavan käsitellä näitä kysymyksiä.
Väitöskirjan toisen osion muodostavat viisi alkuperäisartikkelia. Ensimmäisen osion malli perustuu näihin julkaisuihin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]