Peruskoulun yläkouluvalinnat Turussa. Perheiden yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa
Silmäri-Salo, Sari (2015-03-27)
Peruskoulun yläkouluvalinnat Turussa. Perheiden yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa
(27.03.2015)
Annales Universitatis Turkuensis C 403 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6062-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6062-0
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun yläkouluvalintoja Turussa. Tarkastelun keskiössä ovat vuonna 1997 syntyneiden turkulaislasten vanhempien yläkouluvalintaa koskeva yleinen sekä omaan lapseen kiinnittyvä puhe ja toimijuus paikallisessa institutionaalisessa kouluvalintatilassa sekä vanhempien lapsen koulutukseen ja kouluvalintaan liittämät perustelut, merkitykset, arvot ja arvostukset. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan puheesta ja toimista rakentuvia perheiden kouluvalintastrategioita, joita peilataan äitien koulutuksellisiin ja sosiaalisiin resursseihin sekä paikalliseen toimintapolitiikkaan. Tutkimus ei kerro ainoastaan paikallisessa kontekstissa tapahtuvista kouluvalinnoista, vaan laajemmin yhteiskunnassa vallitsevista hierarkioista ja arvoista sekä koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan linkittyvistä normatiivisista toimintatavoista.
Tutkimuksessa käytetään haastattelu- ja kyselyaineistoja. Aineistot kerättiin osana kahta laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusprojektia Vanhemmat ja kouluvalinta – Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa (VAKOVA) 2009–2012 sekä Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. Tutkimusaineistot koostuvat 87 turkulaisäidin haastattelusta ja kyselyaineistosta. Kyselyaineiston analyysissä on käytetty kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ja sitä käytetään ensisijaisesti taustoittamaan haastatteluaineistoa. Haastatteluaineiston analyysi perustuu pääasiallisesti teema-analyysiin, mutta toimija-asema-analyysin osalta myös diskursiiviseen lähestymistapaan.
Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousseiden lasten koulutusta ja kouluvalintoja koskevien kuvausten perusteella perheiden yläkouluvalinnat jaettiin kolmeen erityyppiseen valintastrategiaan: perinteiseen lähikouluvalintastrategiaan (n=41), ambivalenttiseen kouluvalintastrategiaan (n=23) ja päämäärätietoiseen kouluvalintastrategiaan (n=23). Jokainen kolmesta strategiasta piti sisällään kahdenlaista toimijuutta kouluvalintakentällä. Ryhmittely kouluvalintastrategioittain ja toimija-asemittain perustui äitien puhetapaan kouluvalinnoista ja yleisemmin koulutukseen liitetyistä merkityksistä ja arvoista sekä konkreettiseen toimintaan kouluvalinnan suhteen.
Lähikouluvalintastrategiaa suosivien jälkeläiset siirtyivät koulunsa yleisluokalle. Perheet toimivat valintakentällä kaupungin rajaavan toimintapolitiikan ohjaamina, jolloin kouluvalinta näytti passiiviselta. Osoitteenmukaiseen kouluun siirtymistä perusteltiin praktisilla syillä; koulumatkan pituudella, kulkuyhteyksillä ja lapsen kaverisuhteilla. Hyvinvointivaltion edellytykseksi nähtiin kaikille taattu samanvertainen koulutus ja edelleen luotettiin perinteistä peruskoulua määrittävään mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutuksen yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi nähtiin lapsen kasvattaminen hyvinvoivaksi ja onnelliseksi. Vanhempien toiminta oli perinteisen kouluvalintastrategian mukaista.
Ambivalenttista kouluvalintastrategiaa käyttävistä perheistä toiminta kouluvalintakentällä oli kahtalaista. Äidit joko harkitsivat kouluvalintoja tai vertailivat kouluja ja niihin pääsymahdollisuuksia realistisesti tasapainoillen ohjaavan ja mahdollistavan toimintapolitiikan välimaastossa. Tärkeintä oli olla tietoinen kaupungin kouluvalintapolitiikasta sekä siitä, että valinnoilla voi olla merkitystä jälkikasvun koulupolulle. Eri vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen päädyttiin useimmin lähikoulun painotettuun opetukseen. Lapsen peruskoulutusta haluttiin rikastaa painotetulla opetuksella ja hänen toivottiin pääsevän motivoituneeseen ja oppimismyönteiseen koululuokkaan. Valintoja tehtiin paikallisen toimintapolitiikan puitteissa lapsen parasta toivoen. Koulutuksen tehtäväksi nähtiin lapsen intellektuaalinen kasvu kiedottuna koulutuksen tuottamaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Perheiden valintastrategiaksi muodostui ambivalenttinen strategia motivoituneen oppimisympäristön löytämiseksi.
Päämäärätietoista kouluvalintastrategiaa käyttävät vanhemmat hyödynsivät aktiivisesti erilaisia reittejä tiettyihin yläkouluihin pääsemiseksi. Ennakoivien perheiden lapset olivat opiskelleet sellaisessa alakoulussa, joka ei kuulunut yläkoulun oppilasalueelle, mutta takasi lapselle reitin suosittuun yläkouluun. Määrätietoisten perheissä havahduttiin valintoihin puolestaan yläkouluun siirryttäessä, jolloin koulupaikkaa haettiin sopivimman painotetun opetuksen ja koulun maineen mukaan pois lähiyläkoulusta. Lähikoulu -periaate koettiin epäoikeudenmukaiseksi, sillä lapsella tulee olla oikeus toteuttaa omia kykyjään ja lahjakkuuttaan valikoidussa oppilasryhmässä ja perheillä mahdollisuus valita lapsen koulu. Paikallinen toimintapolitiikka ei näyttänyt rajaavan vanhempien kouluvalintoja. Koulutuksen tarkoitukseksi nähtiin intellektuaalinen kasvu ja akateemissivistävä tehtävä. Päämäärätietoisen kouluvalintavalintastrategian tavoitteena oli perheelle sopivan habituksen takaaminen.
Paikallinen toimintapolitiikka mahdollisti vanhempien erilaisten kouluvalintastrategioiden rakentumisen ohjaten ensisijaisesti lähiyläkouluun, mutta samalla mahdollistaen koulun valinnan toissijaisen haun kriteerein. Kouluvalintastrategioihin ja toimintatapaan kouluvalintakentällä kytkeytyi vanhempien koulutukseen liittämät arvot sekä kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit ja se, miten niitä käytettiin. Choices of comprehensive schools in Turku. Parental school choice of a lower secondary school constructed in discourse and actions of mothers
This thesis examines how lower secondary schools are selected by families in Turku. This study centres on how Turku-based parents of 12-year-old children speak about their choice of lower secondary school, how they exercise their agency within the local institutional school choice space, as well as the premises, significations, values and appreciations attached to parents’ attitudes to their child’s education and their choice of school. In addition, the study examines, on the basis of the actions and discourses analysed, the school selection strategies employed by families, which are reflected in the educational and social resources of the mothers in these families as well as in local policy. The study sheds light not only on school choices occurring in the local context, but also on hierarchies and values pervading society more widely as well as normative practices linked to educational and socio-economic status.
The study utilises interview and questionnaire data. This data was collected as part of two larger collaborative research projects funded by the Academy of Finland and carried out jointly by the Universities of Helsinki and Turku: Parents and School Choice – Family Strategies, Segregation and Local School Policies in Finnish Comprehensive Schooling (VAKOVA) 2009–2012 and Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. The research data consists of interview responses and questionnaire data collected from 87 Turku-based mothers. The analysis of questionnaire data has involved the use of descriptive statistical methods and is used mainly to contextualize the data obtained from the interviews. The interview data is interpreted mainly using thematic analysis, but a discursive approach has also been taken in order to conduct a subject position analysis.
On the basis of the descriptions – emerging from the interview data – of their children’s education and their school choices, the families’ choices of a lower secondary school could be seen to adhere to one of three different types of selection strategies: a traditional local school choice strategy (n=41), an ambivalent school choice strategy (n=23) and a determined school choice strategy (n=23). Each of the three strategies involved two types of agency being employed in the process of choosing a school. The groupings of school choice strategies and subject positions were based on the mothers’ ways of speaking of their choice of schools and of values and meanings relating to education more generally, as well as on concrete action taken on their part with respect to choosing a school.
Parents favouring a local school choice strategy opted to have their children placed on a class following a general education programme. These families opted for the route most readily encouraged and emphasised in Turku city policy on school choices, so here the school choice appeared passive. This address-based choice of school had a practical rationale: length of school trip, travel connections and children’s friendships. These interviewees still trusted the comprehensive school system for ensuring the possibility of equality and supported the idea that providing everyone with the same level of education was a cornerstone of the welfare state. One of the most important tasks of education was seen by these mothers to be raising a child to be well-adjusted and happy. The parents’ action, in this case, followed the traditional school choice strategy.
Families adopting an ambivalent school choice strategy went about choosing a school in two different ways. Mothers either considered the school options immediately available to them or compared different schools and realistically weighed the possibility of being admitted against the policies governing their options. Here, the key issue was being aware of the city’s school choice policy and of the impact that their choice of school may have on their child’s education in the long term. Weighing up the different options open to them usually resulted in choosing a local school and a class with a special emphasis on a certain area of study. Parents falling within this category wished to enrich their child’s comprehensive education by emphasizing a specific area of study, and hoped to have their child placed in a class with a motivated and positive learning environment. Their choice of school was made within the strictures of school policy with the child’s best interest in mind. The task of education was seen as fostering the child’s intellectual growth, alongside their wellbeing and happiness. These families employed an ambivalent decision-making strategy with a view to finding a motivated learning environment for their child.
Parents adopting a determined school choice strategy actively made use of various routes to gaining admission into specific lower secondary schools. Some of these parents had deliberately placed their children in primary schools that were not in the same catchment area as the lower secondary schools they had in mind, but which guaranteed access to these lower secondary schools. Alternatively, some of the parents in this category only became aware of their options as their children were finishing primary school, and then purposefully applied for their child to be placed in a different lower secondary school on the basis of the specific emphasis and reputation of that school. The local school principle was seen as unfair by these mothers, in that a child should have the right to realise his/her own potential and talents within the learning group of their choice, and the family should have the opportunity to choose the right school for their child. Local policy did not seem to restrict these parents’ choice in schools. The role of education was seen as furthering the child’s intellectual, academic and cultural development. The aim of the families employing a determined school choice strategy was to ensure the desired habitus of the family.
Local policy enabled parents to construct different school choice strategies, primarily encouraging transitions to local lower secondary schools but also allowing for the choice of school to be based on secondary application criteria. The school choice strategies applied by families and their ways of navigating the options available to them were linked to specific educational values held by the parents as well as their cultural and social resources and how these were made use of.
Tutkimuksessa käytetään haastattelu- ja kyselyaineistoja. Aineistot kerättiin osana kahta laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusprojektia Vanhemmat ja kouluvalinta – Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa (VAKOVA) 2009–2012 sekä Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. Tutkimusaineistot koostuvat 87 turkulaisäidin haastattelusta ja kyselyaineistosta. Kyselyaineiston analyysissä on käytetty kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ja sitä käytetään ensisijaisesti taustoittamaan haastatteluaineistoa. Haastatteluaineiston analyysi perustuu pääasiallisesti teema-analyysiin, mutta toimija-asema-analyysin osalta myös diskursiiviseen lähestymistapaan.
Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousseiden lasten koulutusta ja kouluvalintoja koskevien kuvausten perusteella perheiden yläkouluvalinnat jaettiin kolmeen erityyppiseen valintastrategiaan: perinteiseen lähikouluvalintastrategiaan (n=41), ambivalenttiseen kouluvalintastrategiaan (n=23) ja päämäärätietoiseen kouluvalintastrategiaan (n=23). Jokainen kolmesta strategiasta piti sisällään kahdenlaista toimijuutta kouluvalintakentällä. Ryhmittely kouluvalintastrategioittain ja toimija-asemittain perustui äitien puhetapaan kouluvalinnoista ja yleisemmin koulutukseen liitetyistä merkityksistä ja arvoista sekä konkreettiseen toimintaan kouluvalinnan suhteen.
Lähikouluvalintastrategiaa suosivien jälkeläiset siirtyivät koulunsa yleisluokalle. Perheet toimivat valintakentällä kaupungin rajaavan toimintapolitiikan ohjaamina, jolloin kouluvalinta näytti passiiviselta. Osoitteenmukaiseen kouluun siirtymistä perusteltiin praktisilla syillä; koulumatkan pituudella, kulkuyhteyksillä ja lapsen kaverisuhteilla. Hyvinvointivaltion edellytykseksi nähtiin kaikille taattu samanvertainen koulutus ja edelleen luotettiin perinteistä peruskoulua määrittävään mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutuksen yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi nähtiin lapsen kasvattaminen hyvinvoivaksi ja onnelliseksi. Vanhempien toiminta oli perinteisen kouluvalintastrategian mukaista.
Ambivalenttista kouluvalintastrategiaa käyttävistä perheistä toiminta kouluvalintakentällä oli kahtalaista. Äidit joko harkitsivat kouluvalintoja tai vertailivat kouluja ja niihin pääsymahdollisuuksia realistisesti tasapainoillen ohjaavan ja mahdollistavan toimintapolitiikan välimaastossa. Tärkeintä oli olla tietoinen kaupungin kouluvalintapolitiikasta sekä siitä, että valinnoilla voi olla merkitystä jälkikasvun koulupolulle. Eri vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen päädyttiin useimmin lähikoulun painotettuun opetukseen. Lapsen peruskoulutusta haluttiin rikastaa painotetulla opetuksella ja hänen toivottiin pääsevän motivoituneeseen ja oppimismyönteiseen koululuokkaan. Valintoja tehtiin paikallisen toimintapolitiikan puitteissa lapsen parasta toivoen. Koulutuksen tehtäväksi nähtiin lapsen intellektuaalinen kasvu kiedottuna koulutuksen tuottamaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Perheiden valintastrategiaksi muodostui ambivalenttinen strategia motivoituneen oppimisympäristön löytämiseksi.
Päämäärätietoista kouluvalintastrategiaa käyttävät vanhemmat hyödynsivät aktiivisesti erilaisia reittejä tiettyihin yläkouluihin pääsemiseksi. Ennakoivien perheiden lapset olivat opiskelleet sellaisessa alakoulussa, joka ei kuulunut yläkoulun oppilasalueelle, mutta takasi lapselle reitin suosittuun yläkouluun. Määrätietoisten perheissä havahduttiin valintoihin puolestaan yläkouluun siirryttäessä, jolloin koulupaikkaa haettiin sopivimman painotetun opetuksen ja koulun maineen mukaan pois lähiyläkoulusta. Lähikoulu -periaate koettiin epäoikeudenmukaiseksi, sillä lapsella tulee olla oikeus toteuttaa omia kykyjään ja lahjakkuuttaan valikoidussa oppilasryhmässä ja perheillä mahdollisuus valita lapsen koulu. Paikallinen toimintapolitiikka ei näyttänyt rajaavan vanhempien kouluvalintoja. Koulutuksen tarkoitukseksi nähtiin intellektuaalinen kasvu ja akateemissivistävä tehtävä. Päämäärätietoisen kouluvalintavalintastrategian tavoitteena oli perheelle sopivan habituksen takaaminen.
Paikallinen toimintapolitiikka mahdollisti vanhempien erilaisten kouluvalintastrategioiden rakentumisen ohjaten ensisijaisesti lähiyläkouluun, mutta samalla mahdollistaen koulun valinnan toissijaisen haun kriteerein. Kouluvalintastrategioihin ja toimintatapaan kouluvalintakentällä kytkeytyi vanhempien koulutukseen liittämät arvot sekä kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit ja se, miten niitä käytettiin.
This thesis examines how lower secondary schools are selected by families in Turku. This study centres on how Turku-based parents of 12-year-old children speak about their choice of lower secondary school, how they exercise their agency within the local institutional school choice space, as well as the premises, significations, values and appreciations attached to parents’ attitudes to their child’s education and their choice of school. In addition, the study examines, on the basis of the actions and discourses analysed, the school selection strategies employed by families, which are reflected in the educational and social resources of the mothers in these families as well as in local policy. The study sheds light not only on school choices occurring in the local context, but also on hierarchies and values pervading society more widely as well as normative practices linked to educational and socio-economic status.
The study utilises interview and questionnaire data. This data was collected as part of two larger collaborative research projects funded by the Academy of Finland and carried out jointly by the Universities of Helsinki and Turku: Parents and School Choice – Family Strategies, Segregation and Local School Policies in Finnish Comprehensive Schooling (VAKOVA) 2009–2012 and Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. The research data consists of interview responses and questionnaire data collected from 87 Turku-based mothers. The analysis of questionnaire data has involved the use of descriptive statistical methods and is used mainly to contextualize the data obtained from the interviews. The interview data is interpreted mainly using thematic analysis, but a discursive approach has also been taken in order to conduct a subject position analysis.
On the basis of the descriptions – emerging from the interview data – of their children’s education and their school choices, the families’ choices of a lower secondary school could be seen to adhere to one of three different types of selection strategies: a traditional local school choice strategy (n=41), an ambivalent school choice strategy (n=23) and a determined school choice strategy (n=23). Each of the three strategies involved two types of agency being employed in the process of choosing a school. The groupings of school choice strategies and subject positions were based on the mothers’ ways of speaking of their choice of schools and of values and meanings relating to education more generally, as well as on concrete action taken on their part with respect to choosing a school.
Parents favouring a local school choice strategy opted to have their children placed on a class following a general education programme. These families opted for the route most readily encouraged and emphasised in Turku city policy on school choices, so here the school choice appeared passive. This address-based choice of school had a practical rationale: length of school trip, travel connections and children’s friendships. These interviewees still trusted the comprehensive school system for ensuring the possibility of equality and supported the idea that providing everyone with the same level of education was a cornerstone of the welfare state. One of the most important tasks of education was seen by these mothers to be raising a child to be well-adjusted and happy. The parents’ action, in this case, followed the traditional school choice strategy.
Families adopting an ambivalent school choice strategy went about choosing a school in two different ways. Mothers either considered the school options immediately available to them or compared different schools and realistically weighed the possibility of being admitted against the policies governing their options. Here, the key issue was being aware of the city’s school choice policy and of the impact that their choice of school may have on their child’s education in the long term. Weighing up the different options open to them usually resulted in choosing a local school and a class with a special emphasis on a certain area of study. Parents falling within this category wished to enrich their child’s comprehensive education by emphasizing a specific area of study, and hoped to have their child placed in a class with a motivated and positive learning environment. Their choice of school was made within the strictures of school policy with the child’s best interest in mind. The task of education was seen as fostering the child’s intellectual growth, alongside their wellbeing and happiness. These families employed an ambivalent decision-making strategy with a view to finding a motivated learning environment for their child.
Parents adopting a determined school choice strategy actively made use of various routes to gaining admission into specific lower secondary schools. Some of these parents had deliberately placed their children in primary schools that were not in the same catchment area as the lower secondary schools they had in mind, but which guaranteed access to these lower secondary schools. Alternatively, some of the parents in this category only became aware of their options as their children were finishing primary school, and then purposefully applied for their child to be placed in a different lower secondary school on the basis of the specific emphasis and reputation of that school. The local school principle was seen as unfair by these mothers, in that a child should have the right to realise his/her own potential and talents within the learning group of their choice, and the family should have the opportunity to choose the right school for their child. Local policy did not seem to restrict these parents’ choice in schools. The role of education was seen as furthering the child’s intellectual, academic and cultural development. The aim of the families employing a determined school choice strategy was to ensure the desired habitus of the family.
Local policy enabled parents to construct different school choice strategies, primarily encouraging transitions to local lower secondary schools but also allowing for the choice of school to be based on secondary application criteria. The school choice strategies applied by families and their ways of navigating the options available to them were linked to specific educational values held by the parents as well as their cultural and social resources and how these were made use of.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]