Evaluating the Strategic Objectives of Cameroonian Higher Education: An application of the Balanced Scorecard

Abstract

Contemporary higher education operates in an environment of dwindling and parsimonious resources; the increasing need for accountability and relevance to varying stakeholders with differing expectations. These relatively new trends in higher education have been faced by business organizations which have developed different ways of operating in response. This study outlines one way by which business organizations have addressed similar circumstances to show how the Cameroon higher education (HE) could learn from business organizations to manage strategic objectives.

The balanced scorecard (BSC) has been used by business organizations to address similar trends. This study evaluates the strategic objectives of Cameroonian higher education using the balanced scorecard. The system level is used to identify the general strategic objectives and one state university is used to represent the translation and implementation of the objectives at the institution level. The BSC principles used include: operational strategic objectives; organizational alignment to the strategy; making strategy everyone’s everyday job; making strategy continual and; mobilizing the leadership for change. The underlying concepts in these principles are communication, consensus, relevance, and a participatory approach. The study employs data from policy documents, relevant literature, websites and semi-structured interviews. The research approach is qualitative and the analyses are done by making meaning of phenomena in their natural contexts.

The results show that there is a general knowledge of the strategic objectives but there is disagreement on the relevance of these objectives to HE and on the type of approaches used in implementing the objectives. It was also found that the relevant stakeholders are known, but not all the respondents agree on the importance of these stakeholders. All stakeholders do not have the same level of influence-the state is the most influential. Reporting is sufficiently done but there are insufficient provisions for feedback from stakeholders.

The study concludes that the BSC principles can be applied to the management of strategic objectives in Cameroon HE. For Cameroonian higher education, it is recommended that the focus should be first, on developing tools for strategy before the strategy itself. Even though the need for the BSC is confirmed the context does not seem sufficiently ready to implement the BSC as a strategic management tool. The proposed BSC framework can only be used as a communication tool. The barriers to managing strategic objectives in Cameroon HE are related to the communication, consensus, clarity and relevance. However, the system has prospects for improved management and eventual adoption of the BSC as both a strategic management and communication tool. In line with other BSC applications to higher education, this study concluded that it is more feasible to apply the balanced scorecard to a single higher education institution than to a higher education system.

The study makes a contribution to the BSC by showing how its principles can be used in a non-business context. The study also opens up possibilities for future research on the same topic in a different context or the same context with a wider scope (more institutions and respondents); the same study with a deeper focus on the interrelationships between the different strategic objectives (strategy maps). The study could also be extended by including the perspectives of the identified stakeholders who are not directly part of the higher education system but constitute the environment in which higher education operates.

Kamerunin korkeakoulutuksen strategisten tavoitteiden arviointi: Balanced scorecard – sovellus

Korkeakoulut toimivat nykyään niukkenevien resurssien toimintaympäristössä ja niiden toimintaa leimaa lisääntyvä tilivelvollisuus eri sidosryhmille vaihtuvine odotuksineen. Liike-elämä ja yritykset ovat jo aiemmin kohdanneet vastaavat kehityssuunnat ja ovat myös kehittäneet erilaisia tapoja vastata niihin. Tämä tutkimus tarkastelee yhtä menettelytapaa, balanced scorecard (BSC), jolla yritykset ovat reagoineet tilanteeseen; tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä Kamerunin korkeakoulutus voisi oppia yritysten tavasta hallita strategisia tavoitteita.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan Kamerunin korkeakoulutuksen strategisia tavoitteita balanced scorecard -menetelmän avulla. Järjestelmätasolla identifioidaan yleiset strategiset tavoitteet ja yhden valtion yliopiston kautta tarkastellaan miten tavoitteet toimeenpannaan instituutiotasolla. Periaatteet, joita BSC-menetelmä käyttää ovat: strategisten tavoitteiden toimintakelpoisuus, organisaation linjaukset suhteessa strategiaan, strategian toteuttaminen jokapäiväisessä työskentelyssä, strategian vakiinnuttaminen ja johdon mobilisointi toteuttamaan muutoksia. Näiden periaatteiden perustana olevat käsitteet ovat tiedotus, yhteisymmärrys, merkityksellisyys ja osallistuvuus. Tutkimusaineistona ovat toimenpideasiakirjat, relevantti kirjallisuus, verkkosivut ja semi-strukturoidut haastattelut. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja analyyseissä keskeistä on ymmärtää ilmiöiden merkitykset niiden omassa kontekstissaan.

Tulokset osoittavat, että strategisista tavoitteista on olemassa yleisluontoista tietoa, mutta niiden relevanssista korkeakoulutukselle on eriäviä käsityksiä, kuten myös tavoitteiden toimeenpanon menettelytavoista. Yksi tulos on, että vaikka relevantit sidosryhmät tiedetään, vastaajat ovat eri mieltä eri sidosryhmien tärkeydestä. Kaikki sidosryhmät eivät ole yhtä vaikutusvaltaisia; valtiovalta on selvästi vaikutusvaltaisin. Raportointi on määrällisesti riittävää, sen sijaan sidosryhmillä ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia antaa palautetta.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on että BSCn suosittamia periaatteita voidaan soveltaa strategisten tavoitteiden hallintaan Kamerunin korkeakoulutuksessa. Tutkimuksen mukaan Kamerunin korkeakoulutuksen olisi syytä keskittyä ensin strategisten työkalujen kehittämiseen ja vasta sitten itse strategiaan. Vaikka BSC-arvioinnille on kiistatta tarve, konteksti ei ole vielä riittävän valmis BSC-sovelluksen käyttöönottoon strategisen johtamisen välineenä. Toistaiseksi BSC viitekehystä voidaan käyttää lähinnä vain viestintätarkoituksiin. Strategisten tavoitteiden hallinnan hankaluudet Kamerunin korkeakoulutuksessa nivoutuvat ongelmiin kommunikaatiossa, puuttuvaan yhteisymmärrykseen ja selkeyteen sekä merkityksellisyyden jakamiseen. Kuitenkin Kamerunin korkeakoulujärjestelmällä on mahdollisuuksia kehittyneempään johtamiseen ja ottaa ajan mittaan käyttöön BSC sekä strategisen johtamisen että kommunikaation välineenä. Yhtäpitävästi muista korkeakoulutukseen sovelletuista BSC-asetelmista tehtyjen havaintojen kanssa tämä tutkimus päätyy siihen johtopäätökseen, että on toteuttamiskelpoisempaa soveltaa balanced scorecardia korkeakoulu kerrallaan kuin koko korkeakoulujärjestelmään.

Tutkimuksen kontribuutio BSC-traditiolle on siinä, että se osoittaa kuinka BSCn periaatteita voidaan käyttää liiketoimintaympäristön ulkopuolella. Tutkimus myös avaa uusia mahdollisuuksia siihen miten samaa asetelmaa voitaisiin soveltaa eri ympäristöön tai samaan ympäristöön laajemmassa tarkastelussa (enemmän instituutioita ja respondentteja); ja jatkotutkimus voitaisiin kohdistaa esimerkiksi eri strategisten tavoitteiden väliseen tarkasteluun (strategiset kartat). Tutkimusta voitaisiin myös laajentaa tuomalla mukaan myös sellaisten sidosryhmien näkökulma, jotka eivät ole suoranaisesti osa korkeakoulujärjestelmää, mutta muodostavat ympäristön, jossa korkeakoulutus toimii.