Sopeutumattomien oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittyminen: Oppilaiden ja opettajien arvioita ja kokemuksia Aggression portaat -interventiosta

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sopeutumattomien erityisoppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittymistä Aggression portaat -interventio-ohjelman avulla kolmen vuoden tutkimusjakson aikana. Käsite sopeutumaton oppilas ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä, mutta tässä tutkimuksessa sillä tarkoitetaan yleisopetussuunnitelman mukaan opiskelevaa oppilasta, joka käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvien haasteidensa vuoksi on saanut siirron erityisopetuksen oppilaaksi ja saa enintään 10 oppilaan opetusryhmässä erityistä pedagogista tukea. Tutkimuksen yksi keskeinen tehtävä oli tutkia, onko tunne- ja itsesäätelytaitojen opettamisesta hyötyä sopeutumattomien oppilaiden tunteiden hallinnan ja käyttäytymisen itsesäätelyn kannalta.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Rose-Krasnorin (1997) malli yksilön sosioemotionaalisesta kompetenssista täydennettynä muiden tutkijoiden näkemyksillä. Sosioemotionaalinen kompetenssi on yläkäsite, johon kuuluvat alakäsitteinä tunne- ja itsesäätelytaidot, sosiokognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot. Lisäksi sosioemotionaaliseen kompetenssiin vaikuttavat kiintymyssuhteet ja osallisuus sekä tavoitteet vuorovaikutuksessa ja konteksti. Tässä tutkimuksessa keskitytään tunne- ja itsesäätelytaitoihin.

Interventioryhmän (N=36) muodostivat Varsinais-Suomen alueella opiskelevat sopeutumattomien oppilaiden erityiskoulun 8-13-vuotiaat oppilaat, joille opetettiin tunne- ja itsesäätelytaitoja Aggression portaat -opetusmateriaaliin (Cacciatore 2007) pohjautuvan intervention avulla. Kontrolliryhmän (N=26) oppilaat olivat interventioryhmän oppilaiden ikäisiä ja he opiskelivat Varsinais-Suomen alueen kouluissa pienluokissa myös käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvien haasteidensa vuoksi. Kontrolliryhmän oppilaat eivät saaneet tutkimusjakson aikana interventio-ohjelman mukaista opetusta. Interventioryhmän oppilaat kävivät erityiskoulua, jossa kaikilla oppilailla oli sopeutumisongelmia ja kontrolliryhmän oppilaat opiskelivat yleisopetuksen koulujen yhteydessä olevilla sopeutumattomien oppilaiden pienluokilla.

Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2010-2012. Tutkimusmetodeina olivat sekä oppilaille että opettajille laaditut Webropol-alustaiset kyselyt ja oppilaiden kirjoittamat väkivalta-aiheiset tekstit. Tutkimus- ja kontrolliryhmän oppilaille pidettiin ”Tunteiden hallinta ja käyttäytyminen”- kyselyn avulla alkumittaus syksyllä 2009 ja mittaus toistettiin keväällä 2010, 2011 ja 2012. Kyselyiden avulla selvitettiin, miten oppilaiden tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen sekä tunteiden hallinta ja käyttäytymisen itsesäätely muuttuivat tutkimusjakson aikana. Kyselyssä kartoitettiin myös oppilaiden kokemuksia kiusaamisena ilmenevästä väkivallasta. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla selvitettiin oppilaiden kirjoitelmista heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään väkivallasta ja ehdotuksia keinoista väkivallan vähentämiseksi. Keväällä 2012 interventioryhmän oppilaille ja opettajille laadittujen erillisten kyselyiden avulla selvitettiin sekä oppilaiden että opettajien arvioita ja kokemuksia oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen muutoksesta interventio-ohjelman avulla. Lisäksi oppilaat ja opettajat arvioivat pidettyjen tunnetaitotuntien hyödyllisyyttä oppilaille. Interventioryhmän opettajat arvioivat myös Aggression portaat -interventiomateriaalin käyttökelpoisuutta.

Vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitetyt velvoitteet opettaa kouluissa oppilaille tunne- ja vuorovaikutustaitoja edellyttävät tietoa konkreettisista käytänteistä ja tutkimusperustaisista interventio-ohjelmista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että interventioryhmän muodostaneet sopeutumattomat oppilaat hyötyivät Aggression portaat -interventiosta. Heidän tunne- ja itsesäätelytaidoissaan tapahtui myönteistä kehitystä etenkin myönteisten tunnekokemusten lisääntymisen ja toisiin kohdistuneen fyysisen väkivallan vähenemisen osalta. Myös suhtautuminen väkivaltapelien ikärajoihin oli merkittävästi myönteisempää kuin kontrolliryhmän oppilailla, joilla kielteinen asenne lisääntyi selvästi tutkimusjakson aikana. Lisäksi interventioryhmän oppilailla oli keinoja itsensä rentouttamiseksi, päinvastoin kuin kontrolliryhmän oppilailla, joilla keinottomuuden kokemus jopa lisääntyi. Interventioryhmän oppilaat suhtautuivat hyvin kielteisesti toisen yllyttämiseen väkivaltaiseen tekoon ja kirjoittivat enemmän ajatuksiaan väkivallasta tuoden esille runsaasti ehdotuksia keinoista väkivallan vähentämiseksi. Myös oppilaat ja opettajat kokivat interventio-ohjelman oppilaiden kehityksen kannalta hyödylliseksi ja opettajat myös interventiomateriaalin käyttökelpoiseksi.

The development of emotional and self-regulatory skills in maladjusted pupils: Pupils’ and teacher’s assessments on the Steps of Aggression Intervention

This study examines the development of emotional and self-regulatory skills in maladjusted special needs pupils during a three-year study period of the Steps of Aggression program. The concept of maladjusted pupils is not easily defined, but in this study it refers to pupils studying along the general curriculum, yet facing behavioural and emotional challenges and thus not being able to adapt to studying in a big mainstream group. Therefore, they have been transferred from mainstream to special education and now study in small groups of no more than 10 pupils while receiving special pedagogical support. One of the key tasks of the study is to examine, whether teaching emotional and self-regulatory skills is beneficial for the pupils’ self-regulation skills.

The theoretical framework of the study is Rose-Krasnor’s (1997) model of an individual’s socio-emotional competencies, supplemented by opinions from other researchers. The term socio-emotional competence includes the subordinate concepts of emotional and self-regulatory skills, socio-cognitive skills and social skills. In addition, also emotional attachment, context, the sense of involvement and the aim of the interaction all have an impact on the socio-emotional competence. This study focuses on emotional and self-regulatory skills.

The intervention group (N=36) was formed of 8–13 year-old maladjusted pupils studying in a special needs school in the Southwest Finland region. The pupils were taught emotional and self-regulatory skills through an intervention based on the Steps of Aggression teaching materials (Cacciatore 2007). The control group (N=26) were pupils from the same age group as the intervention group. The control group were also studying the Southwest Finland region, also in small classes because of behavioural and emotional challenges. The control group, however, was not included in the intervention. Unlike the intervention group, in which the pupils studied in special need schools, the control group’s pupils studied in small classes for maladjusted pupils in mainstream schools. The data has been collected over the period of 2010–2012. The research method used for both pupils and for teachers were Webropol tracked surveys and violence-themed texts written by the pupils. The intervention and control groups both took the initial surveys on ”emotional regulation and behaviour” in the autumn of 2009 and the survey was repeated in the spring of years 2010, 2011 and 2012. The surveys were used to explore how experiencing and expressing feelings and self-regulating emotions and behaviour changed during the study period. The survey was also used to gather pupils’ experiences of bullying and violence. The pupils' essays were analysed by context analysis to examine their thoughts and views on violence and proposals on how to reduce it. In the spring of 2012 the teachers and pupils of the intervention group were surveyed to examine their assessments and experiences on the changes in emotional and self-regulatory skills acquired through the Steps of Aggression intervention. In addition, the students and pupils rated the usefulness of the intervention lessons. The intervention group’s teachers also assessed the usefulness of the intervention teaching material.

The obligations in the national curriculum of basic education 2014 to teach emotional and interpersonal skills at school require information on concrete practices and research-based programs. The results of this study suggest that the intervention group formed of the maladjusted pupils benefitted from the Steps of Aggression intervention. Their emotional and self-regulatory skills improved and there was a particular positive improvement in positive emotional experiences and decreasing violence towards others. Also, attitudes towards age limits on violent video games were significantly more positive than among the pupils of the control group, in which a negative attitude towards the age limits increased significantly during the study period. In addition, the intervention group had more means to calm and relax themselves, contrary to the control group, in which the sense of helplessness even increased. The intervention group’s pupils reacted very negatively to inciting others to acts of violence and wrote more about their thoughts on violence bringing up many ideas about means to decreasing violence. Also, the pupils as well as the teacher felt that the intervention was beneficial for the pupils in terms of personal growth. The teachers also felt that the intervention material was useful. .