Life without Phd? – Phd Oxygen Sensor Proteins in Hypoxic Carcinoma Cell Survival
Högel, Heidi (2016-05-20)
Life without Phd? – Phd Oxygen Sensor Proteins in Hypoxic Carcinoma Cell Survival
Högel, Heidi
(20.05.2016)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6474-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6474-1
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Phd happisensoriproteiinit syöpäsolujen selviytymistekijänä hypoksiassa
Syöpäkasvaimen mikroympäristöllä on keskeinen rooli solujen välisessä viestinnässä. Syöpäsolujen nopea jakaantuminen vaatii onnistuakseen rakennusmateriaalia uusien solujen rakenteiden tuottamiseen kuin myös ravinteita ja happea energiantuottoon. Normaalissa kudoksessa verisuonisto toimii tehokkaana hapen, ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetusverkostona, ja ylläpitää kudosten fysiologista pH:ta. Syöpäkasvaimissa verisuonisto on usein riittämätön niin määrältään kuin laadultaan, jotta se toimisi normaalisti. Tämä aiheuttaa kasvaimeen vähähappisia alueita (hypoksia) ja rajoittaa solujen ravinteiden saantia, jotka edelleen edesauttavat kasvaimen happamoitumista.
Syöpäsoluihin kertyy niiden selviytymistä edesauttavia mutaatioita, jotka mahdollistavat niiden hengissäpysymisen kasvaimen lähes vihamielisissä olosuhteissa. Tällainen on mm. von Hippel-Lindau proteiinin (pVHL) inaktivoituminen munuaissyövässä. Inaktivoitumisen seurauksena hypoksia-indusoitu tekijä HIF on konstitutiivisesti aktiivinen, mikä helpottaa solujen sopeutumista mikroympäristöön energia-aineenvaihdunnan, verisuonten uudelleenmuodostumisen ja solukuoleman säätelyn muuttuessa. HIF:n aktiivisuutta säätelevät normaalisti HIF prolyylihydroksylaasit (PHDt), jotka hydroksyloivat hapen läsnäollessa HIF:n α-alayksikön ja ohjaavat sen hajotukseen pVHL:n ja proteasomien kautta.
Työssäni tutkin PHD entsyymien roolia solujen selviytymisessä ja hypoksia-välitteisessä soluviestinnässä. Tutkimuksissa selvisi, että PHD1 ja PHD3 säätelevät solusyklin eri vaiheita solusykli-inhibiittorien p21 ja p27 kautta etenkin hypoksiassa. Niiden ilmentymisen estäminen aiheutti syöpäsolujen solusyklin pysähtymisen ja heikensi niiden elinmahdollisuuksia.
Syöpäkasvaimen mikroympäristöllä on keskeinen rooli solujen välisessä viestinnässä. Syöpäsolujen nopea jakaantuminen vaatii onnistuakseen rakennusmateriaalia uusien solujen rakenteiden tuottamiseen kuin myös ravinteita ja happea energiantuottoon. Normaalissa kudoksessa verisuonisto toimii tehokkaana hapen, ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetusverkostona, ja ylläpitää kudosten fysiologista pH:ta. Syöpäkasvaimissa verisuonisto on usein riittämätön niin määrältään kuin laadultaan, jotta se toimisi normaalisti. Tämä aiheuttaa kasvaimeen vähähappisia alueita (hypoksia) ja rajoittaa solujen ravinteiden saantia, jotka edelleen edesauttavat kasvaimen happamoitumista.
Syöpäsoluihin kertyy niiden selviytymistä edesauttavia mutaatioita, jotka mahdollistavat niiden hengissäpysymisen kasvaimen lähes vihamielisissä olosuhteissa. Tällainen on mm. von Hippel-Lindau proteiinin (pVHL) inaktivoituminen munuaissyövässä. Inaktivoitumisen seurauksena hypoksia-indusoitu tekijä HIF on konstitutiivisesti aktiivinen, mikä helpottaa solujen sopeutumista mikroympäristöön energia-aineenvaihdunnan, verisuonten uudelleenmuodostumisen ja solukuoleman säätelyn muuttuessa. HIF:n aktiivisuutta säätelevät normaalisti HIF prolyylihydroksylaasit (PHDt), jotka hydroksyloivat hapen läsnäollessa HIF:n α-alayksikön ja ohjaavat sen hajotukseen pVHL:n ja proteasomien kautta.
Työssäni tutkin PHD entsyymien roolia solujen selviytymisessä ja hypoksia-välitteisessä soluviestinnässä. Tutkimuksissa selvisi, että PHD1 ja PHD3 säätelevät solusyklin eri vaiheita solusykli-inhibiittorien p21 ja p27 kautta etenkin hypoksiassa. Niiden ilmentymisen estäminen aiheutti syöpäsolujen solusyklin pysähtymisen ja heikensi niiden elinmahdollisuuksia.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]