Secular Possession: Cinematic Iconography of Addiction
Rantala, Varpu (2016-05-28)
Secular Possession: Cinematic Iconography of Addiction
Rantala, Varpu
(28.05.2016)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6494-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6494-9
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Addiktion kokemusmaailmaa on vaikeaa kuvata sanallisesti ja selittää rationaalisesti. Pystyykö elokuvan moniulotteinen kuvallinen ilmaisu tähän paremmin? Väitöstutkimus kysyy, kuinka elokuvallisen ilmaisun tekniikoita on käytetty kuvaamaan addiktion kokemusmaailmaa, joka ei ole suoraan nähtävissä. Pääasiallinen aineisto muodostuu noin 50:stä yhdysvaltalaisesta ja eurooppalaisesta fiktioelokuvasta 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Elokuvat käsittelevät psykiatrisessa DSM-V–luokituksessa määriteltyjä riippuvuusongelmia (huumausaine-, alkoholi- ja peliriippuvuutta).
Tutkimus kehittää elokuvan digitaaliseksi ikonografiaksi nimetyn menetelmän, joka mahdollistaa suuren kuvadatan käsittelyn ja tulkinnan elokuvan estetiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa kerätään, leikataan ja luokitellaan addiktion kuvaamisen kuvatyyppejä editointiohjelmistojen ja algoritmisen analyysin keinoin. Tällöin kuvien leikkaaminen ja uudelleenyhdistely, montaasi, on myös tutkimusmenetelmä. Lähestymistapa rakentuu 1900-luvun alussa vaikuttaneen saksalaisen taidehistorioisijan Aby Warburgin kuvatutkimuksen kautta yhdistämällä media-arkeologiaa ja ruumiinfenomenologista, Gilles Deleuzen elokuvafilosofiasta vaikutteita saanutta elokuvatutkimusta.
Tutkimuksessa on kaksi päälukua, joista ensimmäinen käsittelee montaasia ja toinen esineisyyttä. Tutkimus esittää, että addiktion elokuvallinen ikonografia perustuu tuntemattoman voiman vallassa olemiseen, joka rakentuu montaasin ja tiettyjen, usein toistuvien kuvatyyppien kautta. Addiktion elokuvallinen ikonografia on profaania, materiaalista, esinekeskeistä ja abjektista (eli likaan ja moraaliseseti tuomittavaan liittyvää inhoa herättävää). Vaikeasti sanallistettavaa kokemusta kuvaavat tummat ja maanläheiset värit, vaakasommitelmat ja alaspäin suuntautuvat liikkeet. Sekulaari ja maanläheinen kuvasto kierrättää myös kristillisestä ikonografiasta tuttuja asetelmia. Tutkimuksen perusteella elokuvallinen ilmaisu pyrkii tekemään addiktion kokemusmaailmaa ymmärrettäväksi ammentamalla arkisesta kokemusmaailmasta ja voimakkaiden tunnekokemusten kuvaamisen historiasta.
Tutkimus kehittää elokuvan digitaaliseksi ikonografiaksi nimetyn menetelmän, joka mahdollistaa suuren kuvadatan käsittelyn ja tulkinnan elokuvan estetiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa kerätään, leikataan ja luokitellaan addiktion kuvaamisen kuvatyyppejä editointiohjelmistojen ja algoritmisen analyysin keinoin. Tällöin kuvien leikkaaminen ja uudelleenyhdistely, montaasi, on myös tutkimusmenetelmä. Lähestymistapa rakentuu 1900-luvun alussa vaikuttaneen saksalaisen taidehistorioisijan Aby Warburgin kuvatutkimuksen kautta yhdistämällä media-arkeologiaa ja ruumiinfenomenologista, Gilles Deleuzen elokuvafilosofiasta vaikutteita saanutta elokuvatutkimusta.
Tutkimuksessa on kaksi päälukua, joista ensimmäinen käsittelee montaasia ja toinen esineisyyttä. Tutkimus esittää, että addiktion elokuvallinen ikonografia perustuu tuntemattoman voiman vallassa olemiseen, joka rakentuu montaasin ja tiettyjen, usein toistuvien kuvatyyppien kautta. Addiktion elokuvallinen ikonografia on profaania, materiaalista, esinekeskeistä ja abjektista (eli likaan ja moraaliseseti tuomittavaan liittyvää inhoa herättävää). Vaikeasti sanallistettavaa kokemusta kuvaavat tummat ja maanläheiset värit, vaakasommitelmat ja alaspäin suuntautuvat liikkeet. Sekulaari ja maanläheinen kuvasto kierrättää myös kristillisestä ikonografiasta tuttuja asetelmia. Tutkimuksen perusteella elokuvallinen ilmaisu pyrkii tekemään addiktion kokemusmaailmaa ymmärrettäväksi ammentamalla arkisesta kokemusmaailmasta ja voimakkaiden tunnekokemusten kuvaamisen historiasta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]