Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Väitöskirjat
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Väitöskirjat
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus

Tuominen, Miia (2016-09-30)

Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus

Tuominen, Miia
(30.09.2016)
Katso/Avaa
AnnalesC426Tuominen.pdf (1.891Mb)
Lataukset: 

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6569-4

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neuvolapalvelujen organisointitavan, eli neuvolamallin, merkitystä neuvolan asiakkaille. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja verrata kahta eri neuvolamallia – äitiysneuvolaa ja lastenneuvolaa sekä yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa – käyttäneiden a) naisten äitiyshuollon palveluiden käyttöä, raskautta ja synnytystä sekä vastasyntyneen terveyttä kuvaavia syntymärekisterin osoittimia, b) vanhempien neuvola-palvelukokemuksia, neuvolapalvelujen käyttöä sekä tulevaisuuden neuvolapalveluun liittyviä toiveita, ja c) vanhempien itsearvioimaa vanhemmuuden kyvykkyyttä yleisesti sekä masennusoireita ja yksinäisyyttä kokevien vanhempien osalta.

Tutkimus on osa Turun yliopiston Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toteutuvaa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta. Tutkittavan perusjoukon muodostivat Hyvän Kasvun avaimet -seurantatutkimukseen 1.9.2007–31.3.2010 osallistuneet perheet (N = 1797) sekä 1.1.2009–31.12.2009 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä synnyttäneet naiset (N = 4480). Aineisto koostui kyselylomaketiedoista (mittauspisteet 4 kuukautta lapsen syntymän jälkeen n = 995 äitiä, n = 789 isää ja 18 kuukautta lapsen syntymän jälkeen n = 987 äitiä, n = 829 isää) ja syntymärekisterin tiedoista (n = 2741), joita täydennettiin neuvoloiden esimiehiltä kerätyllä tiedolla neuvolapalvelun organisointitavasta.

Tutkimuksessa äitiyshuollon palvelujen käyttöä sekä äidin ja lapsen terveyttä kuvaavissa syntymärekisterin osoittimissa ei todettu kliinisesti merkittäviä eroja äitiysneuvolan ja yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden välillä. Sen sijaan vanhempien kokemuksia verrattaessa neuvolamallien välillä havaittiin eroja. Tutkimustulokset osoittivat, että yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa käyttäneet äidit ja isät olivat tyytyväisempiä useaan neuvolapalvelun osa-alueeseen ja saivat enemmän kotikäyntejä kuin erillisen äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakasvanhemmat. Yhdistelmäneuvolassa sisällöltään ja määrältään paremmaksi koetut palvelun osa-alueet painottuivat neuvolan tarjoamaan tukeen. Yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa koettu terveydenhoitajan ja perheen välinen hoidon jatkuvuus suojasi äitien ja isien vanhemmuuden kyvykkyyttä masennusoireiden vaikutuksilta.

Tutkimustulosten mukaan hoidon jatkuvuuden mahdollistava yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola on vaikuttava ja perheille hyödyllinen tapa tuottaa neuvolapalvelut. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusnäyttöä terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan välisen hoidon jatkuvuuden hyödyistä.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [2941]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste