Autismikirjon häiriöiden yhteys epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Väestöön pohjautuva epidemiologinen tutkimus
Jokiranta-Olkoniemi, Elina (2016-10-15)
Autismikirjon häiriöiden yhteys epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Väestöön pohjautuva epidemiologinen tutkimus
Jokiranta-Olkoniemi, Elina
(15.10.2016)
Annales Universitatis Turkuensis C 428 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6594-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6594-6
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämän väestöön pohjautuvan epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia autismikirjon häiriöiden yhteyttä epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Tutkimus on osa laajempaa FIPS-A (Finnish Prenatal Study of Autism and Autism Spectrum Disorders) pesitettyä tapaus-verrokkitutkimusta, joka pohjautuu kansalliseen syntymäkohorttiin. Tutkittavat olivat syntyneet Suomessa 1.1.1987–31.12.2005 ja heille oli diagnosoitu 31.12.2007 mennessä autismikirjon häiriö (n=4713). Tieto autismikirjon häiriön diagnoosista kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä. Syntymärekisteristä poimitut kaltaistetut verrokit olivat henkilöitä, joilla hoitoilmoitusrekisterin tietojen mukaan ei ollut diagnosoitu autismikirjon häiriötä eikä keskivaikeaa tai vaikeaa älyllistä kehitysvammaisuutta. Tutkittavat kaltaistettiin yksilöllisesti suhteessa neljään verrokkiin sukupuolen, syntymäpäivän (+/- 30 päivää) ja syntymäpaikkakunnan mukaan (n=18 849).
Tutkimuksen tulosten mukaan epilepsiaa esiintyi enemmän autismikirjon häiriötä sairastavilla lapsilla kontrolleihin verrattuna. Autismikirjon häiriöiden ja epilepsian välinen yhteys oli suhteellisesti voimakkaampi, jos tutkitulla esiintyi rinnakkaishäiriönä älyllistä kehitysvammaisuutta, erityisesti tytöillä. Autismikirjon häiriötä sairastavien lasten vanhemmilla ja sisaruksilla esiintyi kontrollien vanhempiin ja sisaruksiin verrattuna enemmän psykiatrisia häiriöitä. Lapsen autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä äitien ja isien skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, muihin ahdistuneisuus- ja persoonallisuus-häiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin kuten myös tyypillisesti lapsuusiässä alkaviin häiriöihin. Autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä myös äidin päihdehäiriöihin. Sisarusten kohdalla autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin häiriöihin lukuun ottamatta päihdehäiriöitä. Autismikirjon häiriöt olivat suhteellisesti voimakkaimmin yhteydessä sisaruksen lapsuusiässä puhkeaviin häiriöihin eli sisaruksen autismikirjon häiriöihin, tic-häiriöihin, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, oppimisen ja motoriikan häiriöihin, älylliseen kehitysvammaisuuteen, käytös- ja uhmakkuushäiriöihin sekä lapsuusiän tunne-elämän häiriöihin. Lisäksi autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä sisaruksen skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, ahdistuneisuushäiriöihin ja muihin neuroottisiin ja persoonallisuushäiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin. Tulokset viittaavat siihen, että kliinisesti erillisinä näyttäytyvät häiriöt voivat olla etiologisesti yhteneväisempiä kuin mitä tällä hetkellä ymmärretään ja niillä on yhteisiä riskitekijöitä.
Tutkimuksen tulosten mukaan epilepsiaa esiintyi enemmän autismikirjon häiriötä sairastavilla lapsilla kontrolleihin verrattuna. Autismikirjon häiriöiden ja epilepsian välinen yhteys oli suhteellisesti voimakkaampi, jos tutkitulla esiintyi rinnakkaishäiriönä älyllistä kehitysvammaisuutta, erityisesti tytöillä. Autismikirjon häiriötä sairastavien lasten vanhemmilla ja sisaruksilla esiintyi kontrollien vanhempiin ja sisaruksiin verrattuna enemmän psykiatrisia häiriöitä. Lapsen autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä äitien ja isien skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, muihin ahdistuneisuus- ja persoonallisuus-häiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin kuten myös tyypillisesti lapsuusiässä alkaviin häiriöihin. Autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä myös äidin päihdehäiriöihin. Sisarusten kohdalla autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin häiriöihin lukuun ottamatta päihdehäiriöitä. Autismikirjon häiriöt olivat suhteellisesti voimakkaimmin yhteydessä sisaruksen lapsuusiässä puhkeaviin häiriöihin eli sisaruksen autismikirjon häiriöihin, tic-häiriöihin, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, oppimisen ja motoriikan häiriöihin, älylliseen kehitysvammaisuuteen, käytös- ja uhmakkuushäiriöihin sekä lapsuusiän tunne-elämän häiriöihin. Lisäksi autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä sisaruksen skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, ahdistuneisuushäiriöihin ja muihin neuroottisiin ja persoonallisuushäiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin. Tulokset viittaavat siihen, että kliinisesti erillisinä näyttäytyvät häiriöt voivat olla etiologisesti yhteneväisempiä kuin mitä tällä hetkellä ymmärretään ja niillä on yhteisiä riskitekijöitä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2869]