Bridging academic and working life expertise in continuing professional education : A social network perspective
Hytönen, Kaisa (2016-11-11)
Bridging academic and working life expertise in continuing professional education : A social network perspective
Hytönen, Kaisa
(11.11.2016)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-29-6632-5
https://urn.fi/URN:ISBN: 978-951-29-6632-5
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
This dissertation examined efforts to bridge academic and working life expertise in continuing professional education in response to the new requirements of changing world and working life contexts. Its specific aims were to examine the development of professional social networks; to explore the role of the learners’ orientations towards expertise in terms of deliberate knowledge enhancement, problematising and knowledge building; and to examine interconnection of academic and working life expertise through guidance from more experienced actors. The studies were conducted in the context of two continuing professional training programmes: a diplomatic training programme, which represented old and traditional professional fields, and an energy efficiency training programme, which represented new and emerging professional fields. The data were collected using social networking questionnaires, interviews and diary methods and were analysed using social network analysis and qualitative content analysis. Altogether, 61 interviews were conducted.
Study I examined newly recruited diplomats’ socialisation to the networked professional expert culture of the Ministry for Foreign Affairs of Finland over a six-month on-the-job training period as part of their preparation for service in the diplomatic corps. Study II examined the development of expert networks among all course participants and at small-group and individual levels in the context of a one-year energy efficiency training programme. Study III deepened the understanding of the knowledge exchange processes in the energy efficiency field by focusing on the key energy efficiency professionals positioned in the middle of the social network, who were more frequently sought out for professional advice than other trainees. Study IV examined a procedure involving two advisors (one from an academic context and the other from a working life context), who aimed to support the learning of the novel competencies required in the emerging field of energy efficiency.
The results revealed that social learning environments and networks bridging academic and workplace expertise can provide workers important resources for updating their expertise, especially in emerging fields. However, the practical needs of workplaces and the scientific viewpoints and standards of the academic world do not necessarily meet without friction when trying to find new forms of cooperation between higher education and working life. Therefore, shared standards and guidelines for organising education must be created to improve educational quality. In addition, participants’ orientations towards adaptive expertise are particularly important for professional learning and for interconnecting academic and workplace expertise. In the future, continuing professional training programmes organised at the interface of education and working life could play an especially important role in emerging fields, in which there is lack of certified knowledge and established education programmes for developing expertise.
--
Väitöskirjassa tutkittiin akateemisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämistä korkea-asteen tutkinnonjälkeisessä koulutuksessa vastauksena työelämän työntekijöille asettamiin uusiin vaatimuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä koulutuksen osallistujien asiantuntijuuden joustavuutta, jonka nähtiin liittyvän tarkoitukselliseen tiedon hankkimiseen, olemassa olevien käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun sekä aktiiviseen tiedon rakentamiseen. Lisäksi tutkittiin akateemisen osaamisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämistä kokeneiden asiantuntijoiden tarjoaman tuen avulla. Osatutkimukset toteutettiin kahdessa korkea-asteen tutkinnon jälkeisessä koulutusohjelmassa, joista diplomaattivalmennus edusti vanhoja ja perinteisiä ammatteja ja energiatehokkuusasiantuntijakoulutus uusia ja kasvavia ammattialoja. Aineisto kerättiin verkostokyselyjä, haastatteluja sekä päiväkirjamenetelmää käyttäen ja analysoitiin sosiaalisen verkostoanalyysin ja laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Kaiken kaikkiaan tutkimusprosessin aikana tehtiin 61 haastattelua.
Osatutkimuksessa I tutkittiin vastikään rekrytoitujen nuorten diplomaattien sosiaalistumisprosessia työyhteisönsä asiantuntijaverkostoihin ja -kulttuuriin Suomen ulkoasianministeriön järjestämään diplomaattivalmennukseen sisältyvän puoli vuotta kestävän osastoharjoittelun aikana. Osatutkimuksessa II tarkasteltiin ammatillisten verkostojen kehittymistä kaikkien vuoden mittaisen energiatehokkuusasiantuntijakoulutuksen osallistujien välillä, pienryhmätasolla ja yksilötasolla. Osatutkimuksen III tarkoituksena oli syventää ymmärrystä energiatehokkuusalalla tapahtuvasta tiedon vaihdosta keskittymällä niihin avaintoimijoihin, jotka sijoittuivat energiatehokkuusasiantuntijakoulutuksen sosiaalisten verkostojen keskiöön ja joilta haettiin ammatillista apua useammin kuin muilta koulutuksen osallistujilta. Osatutkimuksessa IV puolestaan analysoitiin kahden ohjaajan mallia, jonka avulla pyrittiin tukemaan energiatehokkuusalalla tarvittavien uusien tietojen ja taitojen oppimista tarjoamalla osallistujille ohjaaja sekä yliopistosta että työelämästä.
Tulokset osoittivat, että akateemista osaamista ja työelämäasiantuntijuutta yhdistävät sosiaaliset oppimisympäristöt ja verkostot voivat tarjota tärkeitä resursseja asiantuntijuuden päivittämiseksi erityisesti sellaisilla aloilla, joilla kehitys on nopeaa. Työpaikkojen käytännölliset tarpeet ja akateemisen maailman tieteellinen näkökulma eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa kehitettäessä uusia yhteistyön muotoja korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Yhteisiä standardeja ja ohjenuoria tulisikin luoda, jotta koulutuksen laatua voidaan parantaa. Lisäksi joustava asiantuntijuus on tärkeää ammatillisen kehittymisen sekä akateemisen osaamisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämisen kannalta. Koulutuksen ja työelämän risteyksessä järjestettävällä korkea-asteen tutkinnonjälkeisellä koulutuksella näyttää olevan erityisen tärkeä merkitys aloilla, joilla ei vielä ole vakiintunutta tietämystä ja koulutusmalleja asiantuntijuuden kehittymisen tueksi.
Study I examined newly recruited diplomats’ socialisation to the networked professional expert culture of the Ministry for Foreign Affairs of Finland over a six-month on-the-job training period as part of their preparation for service in the diplomatic corps. Study II examined the development of expert networks among all course participants and at small-group and individual levels in the context of a one-year energy efficiency training programme. Study III deepened the understanding of the knowledge exchange processes in the energy efficiency field by focusing on the key energy efficiency professionals positioned in the middle of the social network, who were more frequently sought out for professional advice than other trainees. Study IV examined a procedure involving two advisors (one from an academic context and the other from a working life context), who aimed to support the learning of the novel competencies required in the emerging field of energy efficiency.
The results revealed that social learning environments and networks bridging academic and workplace expertise can provide workers important resources for updating their expertise, especially in emerging fields. However, the practical needs of workplaces and the scientific viewpoints and standards of the academic world do not necessarily meet without friction when trying to find new forms of cooperation between higher education and working life. Therefore, shared standards and guidelines for organising education must be created to improve educational quality. In addition, participants’ orientations towards adaptive expertise are particularly important for professional learning and for interconnecting academic and workplace expertise. In the future, continuing professional training programmes organised at the interface of education and working life could play an especially important role in emerging fields, in which there is lack of certified knowledge and established education programmes for developing expertise.
--
Väitöskirjassa tutkittiin akateemisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämistä korkea-asteen tutkinnonjälkeisessä koulutuksessa vastauksena työelämän työntekijöille asettamiin uusiin vaatimuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä koulutuksen osallistujien asiantuntijuuden joustavuutta, jonka nähtiin liittyvän tarkoitukselliseen tiedon hankkimiseen, olemassa olevien käytäntöjen kriittiseen tarkasteluun sekä aktiiviseen tiedon rakentamiseen. Lisäksi tutkittiin akateemisen osaamisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämistä kokeneiden asiantuntijoiden tarjoaman tuen avulla. Osatutkimukset toteutettiin kahdessa korkea-asteen tutkinnon jälkeisessä koulutusohjelmassa, joista diplomaattivalmennus edusti vanhoja ja perinteisiä ammatteja ja energiatehokkuusasiantuntijakoulutus uusia ja kasvavia ammattialoja. Aineisto kerättiin verkostokyselyjä, haastatteluja sekä päiväkirjamenetelmää käyttäen ja analysoitiin sosiaalisen verkostoanalyysin ja laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Kaiken kaikkiaan tutkimusprosessin aikana tehtiin 61 haastattelua.
Osatutkimuksessa I tutkittiin vastikään rekrytoitujen nuorten diplomaattien sosiaalistumisprosessia työyhteisönsä asiantuntijaverkostoihin ja -kulttuuriin Suomen ulkoasianministeriön järjestämään diplomaattivalmennukseen sisältyvän puoli vuotta kestävän osastoharjoittelun aikana. Osatutkimuksessa II tarkasteltiin ammatillisten verkostojen kehittymistä kaikkien vuoden mittaisen energiatehokkuusasiantuntijakoulutuksen osallistujien välillä, pienryhmätasolla ja yksilötasolla. Osatutkimuksen III tarkoituksena oli syventää ymmärrystä energiatehokkuusalalla tapahtuvasta tiedon vaihdosta keskittymällä niihin avaintoimijoihin, jotka sijoittuivat energiatehokkuusasiantuntijakoulutuksen sosiaalisten verkostojen keskiöön ja joilta haettiin ammatillista apua useammin kuin muilta koulutuksen osallistujilta. Osatutkimuksessa IV puolestaan analysoitiin kahden ohjaajan mallia, jonka avulla pyrittiin tukemaan energiatehokkuusalalla tarvittavien uusien tietojen ja taitojen oppimista tarjoamalla osallistujille ohjaaja sekä yliopistosta että työelämästä.
Tulokset osoittivat, että akateemista osaamista ja työelämäasiantuntijuutta yhdistävät sosiaaliset oppimisympäristöt ja verkostot voivat tarjota tärkeitä resursseja asiantuntijuuden päivittämiseksi erityisesti sellaisilla aloilla, joilla kehitys on nopeaa. Työpaikkojen käytännölliset tarpeet ja akateemisen maailman tieteellinen näkökulma eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa kehitettäessä uusia yhteistyön muotoja korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Yhteisiä standardeja ja ohjenuoria tulisikin luoda, jotta koulutuksen laatua voidaan parantaa. Lisäksi joustava asiantuntijuus on tärkeää ammatillisen kehittymisen sekä akateemisen osaamisen ja työelämäasiantuntijuuden yhdistämisen kannalta. Koulutuksen ja työelämän risteyksessä järjestettävällä korkea-asteen tutkinnonjälkeisellä koulutuksella näyttää olevan erityisen tärkeä merkitys aloilla, joilla ei vielä ole vakiintunutta tietämystä ja koulutusmalleja asiantuntijuuden kehittymisen tueksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]