Työ arjessa : Työn kokemus suomalaisten arkielämässä 2000-luvulla
Rintamäki, Katri (2016-12-02)
Työ arjessa : Työn kokemus suomalaisten arkielämässä 2000-luvulla
Rintamäki, Katri
(02.12.2016)
Annales Universitatis Turkuensis C 427 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6572-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6572-4
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Työelämän muutos on ollut näkyvästi esillä julkisessa ja tieteellisessä keskustelussa viimeiset kaksi–kolme vuosikymmentä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2000-luvun työelämää suomalaisten omien arkielämäkuvausten kautta. Tutkimusaineistona on otos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon arkistoituja Suomalaisen päivä 2.2.2009 -kirjoituskilpailussa kerättyjä päiväkirjakirjoituksia. Tutkimusaineistoon on valittu ne arkistoaineistokorpuksen 718 päiväkirjaa, joiden kirjoittajat olivat kirjoituspäivänä 2.2.2009 18–68-vuotiaita työssä olevia suomalaisia ja joista oli saatavissa taustatietoina sukupuoli, syntymäaika, koulutus ja ammatti. Tutkimusmenetelmänä käytetään päiväkirjatutkimusta ja laajemmin narratiivista ja elämäkerrallista tutkimusta. Tutkimusaineistoa tarkastellaan myös elämäkerralliseen tutkimusperinteeseen liittyvien arkielämän, elämänkulun ja sukupolven käsitteiden kautta. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa taustoitetaan suomalaista työelämää ja suomalaisten työ- ja elämanarvoja koskevien kyselytutkimusten kvantitatiivisilla tutkimustuloksilla.
Työtä, työarvoja ja työelämäkokemuksia tarkastellaan tutkimusaineiston päiväkirjojen kirjoittajien itsensä esille noutamien teemojen pohjalta. Näistä teemoista erotettavissa kolme tasoa: (1) elämänalue, (2) arvomaailma ja (3) yhteiskunnallinen konteksti. Elämänalueena työ näyttäytyy arjen rutiinina, työn ja yksityiselämän rajanvetona, sosiaalisena yhteisönä ja ansio- ja kotityön yhteensovittamisena. Arvoarvostelmissa työ näyttäytyy väline- ja itseisarvona, identiteettinä ja moraalina, kunniana. Työn yhteiskunnallinen konteksti ilmenee sekä kirjoitusajankohdan todellisuuden että kirjoittajien tulevaisuudenodotusten kuvauksissa. Päiväkirjojen yhteiskuntakuvauksia hallitsee vuosien 2008–2009 globaali talouskriisi ja sen aiheuttama joukkotyöttömyys, jota kirjoittajat vertaavat 1990-luvun lamakokemuksiin.
Tutkimusaineiston arkielämäkuvausten perusteella työn merkitys näyttää rakentuvan ennen kaikkea suhteessa kotiin ja perheeseen, jotka näyttäytyvät suomalaisten hallitsevina elämänalueina. Päiväkirjojen työelämäkuvauksissa työyhteisön sosiaalinen merkitys painottuu voimakkaasti, mutta työn keskeisimmäksi arvoiksi nousevat työn merkitys arkielämän rutiinien ja elämänjärjestyksen perustana ja ennen kaikkea työnteon itseisarvo, työtekijyys ja työnteko kunnia-asiana. Tutkimusaineiston päiväkirjoissa 2000-luvun suomalainen arki- ja työelämä näyttäytyy varsin vakaana ja traditionaalisena. Sekä kirjoitusajankohdan että tulevaisuuden työtulkinnoissa keskeiseksi nousee kuitenkin sekä kollektiivisen kansallisen kokemuksen että kirjoittajan omakohtaisen kokemuksen tasolla epävarmuuden kokemus. 2000-luvun päiväkirjojen ajan henkenä on koettu epävarmuus, joka ylittää omakohtaisen reaalisen työmarkkinaepävarmuuden ja laajenee kollektiivisesti omaksutuksi ja koetuksi mentaaliseksi epävarmuudeksi.
Työtä, työarvoja ja työelämäkokemuksia tarkastellaan tutkimusaineiston päiväkirjojen kirjoittajien itsensä esille noutamien teemojen pohjalta. Näistä teemoista erotettavissa kolme tasoa: (1) elämänalue, (2) arvomaailma ja (3) yhteiskunnallinen konteksti. Elämänalueena työ näyttäytyy arjen rutiinina, työn ja yksityiselämän rajanvetona, sosiaalisena yhteisönä ja ansio- ja kotityön yhteensovittamisena. Arvoarvostelmissa työ näyttäytyy väline- ja itseisarvona, identiteettinä ja moraalina, kunniana. Työn yhteiskunnallinen konteksti ilmenee sekä kirjoitusajankohdan todellisuuden että kirjoittajien tulevaisuudenodotusten kuvauksissa. Päiväkirjojen yhteiskuntakuvauksia hallitsee vuosien 2008–2009 globaali talouskriisi ja sen aiheuttama joukkotyöttömyys, jota kirjoittajat vertaavat 1990-luvun lamakokemuksiin.
Tutkimusaineiston arkielämäkuvausten perusteella työn merkitys näyttää rakentuvan ennen kaikkea suhteessa kotiin ja perheeseen, jotka näyttäytyvät suomalaisten hallitsevina elämänalueina. Päiväkirjojen työelämäkuvauksissa työyhteisön sosiaalinen merkitys painottuu voimakkaasti, mutta työn keskeisimmäksi arvoiksi nousevat työn merkitys arkielämän rutiinien ja elämänjärjestyksen perustana ja ennen kaikkea työnteon itseisarvo, työtekijyys ja työnteko kunnia-asiana. Tutkimusaineiston päiväkirjoissa 2000-luvun suomalainen arki- ja työelämä näyttäytyy varsin vakaana ja traditionaalisena. Sekä kirjoitusajankohdan että tulevaisuuden työtulkinnoissa keskeiseksi nousee kuitenkin sekä kollektiivisen kansallisen kokemuksen että kirjoittajan omakohtaisen kokemuksen tasolla epävarmuuden kokemus. 2000-luvun päiväkirjojen ajan henkenä on koettu epävarmuus, joka ylittää omakohtaisen reaalisen työmarkkinaepävarmuuden ja laajenee kollektiivisesti omaksutuksi ja koetuksi mentaaliseksi epävarmuudeksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2866]