Kouluviihtyvyys ja -menestys jatkokoulutusta suuntaavina tekijöinä – 9.-luokkalaisten kouluviihtyvyyden ja koulumenestyksen yhteys koulutuksellisiin tavoitteisiin

Abstract

Tutkielman tarkoitus on tutkia 9.-luokkalaisten kouluviihtyvyyden, -menestyksen sekä koulutuksellisten tavoitteiden välisiä yhteyksiä, selvittää sukupuolen yhteyttä muuttujiin sekä saada tietoa tutkittavilta heidän kokemuksistaan näistä.

Tapaustutkimukseen osallistui kolme 9. luokkaa varsinaissuomalaisesta koulusta. Tutkimusjoukoksi määräytyi 51 oppilasta, joista tyttöjä oli 34 ja poikia 17. Tutkimukseen osallistuttiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tietoa koottiin kouluviihtyvyydestä, -menestymisestä sekä koulutuksellisista tavoitteista monivalintakysymyksillä, ja tutkittavat toivat avoimilla vastauksilla esille kokemuksiaan. Muuttujien välisiä yhteyksiä mitattiin tilastollisin menetelmin, ja avoimille vastauksille tehtiin sisällönanalyysit.

Yhteydet löydettiin koulutuksellisten tavoitteiden ja koulumenestyksen, sekä koulumenestyksen ja -viihtyvyyden välille. Koulutuksellisten tavoitteiden ja kouluviihtyvyyden välillä ei ollut yhteyttä. Sukupuolten välillä oli tilastollisesti merkittäviä eroja muuttujien keskiarvoja tutkittaessa. Tytöt menestyivät ja viihtyivät paremmin, sekä suuntautuivat korkeammin koulutuksellisissa tavoitteissaan poikiin verrattuna.

Tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että jokainen voi koulussa viihtyä koulutuksellisista tavoitteistaan huolimatta. Tutkittavien avoimista vastauksista nousi kuitenkin esille aikaisempien tutkimusten mukaisesti ongelmalliset opettaja-oppilas-suhteet sekä vähäinen oppilaiden mielipiteiden huomioiminen. Näiden nähdään vaikuttavan koettuun kouluviihtyvyyteen, joka on tutkielman tulosten mukaisesti yhteydessä koulumenestykseen.

Opettajien ammattitaitoa oppilaat eivät vaikuta kyseenalaistavan, vaan ennemminkin heidän inhimillinen oppilaiden kohtaaminen koetaan ongelmalliseksi. Tämän tutkielman toivotaan herättävän pohtimaan opetusta, sen oppilaskeskeisyyttä ja kehityskohteita. Jatkotutkimuksena olisi mielekästä tutkia laajemmin opettaja-oppilas-suhteita kouluorganisaatiossa.