Teksteistä rakennettu kaupunki : julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740–1810

Abstract

Väitöskirja käsittelee varhaismodernin kaupunkiyhteisön tilallista elämänpiiriä ja tapoja hahmottaa kaupunkitilaa kielen ja käsitteiden lähtökohdista. Tutkimuksen kohteena on pääasiassa Turku mutta osin myös muualla Ruotsin valtakunnassa laaditut tekstit. Väljä aikarajaus ulottuu 1740-luvulta 1810-luvun alkuun. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yksityisen ja julkisen tilan käsitteiden alkuperää sekä toisaalta niiden poissaoloa ja toisenlaisia tilallisia käsitteitä ja kategorioita 1700-luvun kulttuurissa. Keskeisenä taustana on 1700-luvulle ajoitettu julkisen elämänpiirin esiinnousu, johon tutkimus liittää keskikokoisen kaupungin ja arkielämän lähtökohdat.

Työn teoreettinen ja menetelmällinen idea pohjautuu kielellisten käsitteiden ja tilallisen ja aineellisen maailman samanaikaiseen tulkintaan. Tarkastelu keskittyy sekä laajempiin yleiskäsitteisiin että täsmällisempiin, esimerkiksi huonetiloja kuvanneisiin käsitteisiin ja luonnehdintoihin. Tutkimuksessa hyödynnetään myös historiallista paikkatietoa ja kartallistamista tekstilähteiden analyysissä. Alkuperäisaineisto koostuu laajasta otannasta erilaisia tekstejä vuosilta 1740–1810, ja yhtenä metodisena lähtökohtana on erilaisten lähteiden tietojen yhdistely ennen kaikkea tilan lähtökohdasta.

Tutkimuksen perusteella 1700-luvun tilallista kulttuuria tulisi usein käytetyn julkisen ja yksityisen kahtiajaon sijaan pyrkiä ymmärtämään aikakauden omien käsitteellisten kategorioiden lähtökohdasta. Työ antaa uusia näkökulmia 1700-luvun uudenlaisiin julkisuuden instituutioihin kuten kahvihuoneisiin keskikokoisten ja pienten kaupunkien lähtökohdista. Paikallishistoriallisella tasolla väitöskirja nostaa esiin aiemmin vähän tutkitun, Turun palossa 1827 tuhoutuneen rakennetun ympäristön ja kaupunkiyhteisön arjen tilojen elämänpiirin. Historiantutkimuksen menetelmien näkökulmasta tutkimus peräänkuuluttaa käsitteisiin keskittyvän menetelmän ja käsitehistoriallisten lähestymistapojen laaja-alaista soveltamista tilallisiin ja arjen elämänpiirin kieleen ja käsitteisiin.

A textually built city. Public and private space in linguistic practices and everyday life in Turku, 1740–1810.

The dissertation examines spatial practices and linguistic concepts of early modern urban space. The study focuses on Turku, one of the main towns of the kingdom of Sweden, between 1740 and 1810. The objective is to understand the origins of the concepts of public and private space in the grass-roots of the everyday life of a mid-size European town, and also to map variant spatial categories and concepts in the 18th century urban context and language. Furthermore, the study tackles the issue of the ‘public sphere’ from the angle of everyday life and urban space.

The methodological approach draws from the simultaneous interpretation of space, language and concepts. The analysis focuses both on concepts on a general level and more specific concepts that represent particular spaces and places. The study also involves geographical analysis and spatial mapping through the combination of information from various textual sources in novel ways. The primary sources consist of a comprehensive sample of the variety of sources concerning Turku, and one of the innovative aspects of the study is the cross-reading of various texts from a spatial perspective.

The study reveals a number of spatial concepts and linguistic formulations that unveil the variant and different categories and practices preceding the modern public-private-dichotomy of urban space. According to the study, the early modern urban space was not fuzzy or undefined, as has been stated in previous studies, and it should be approached from the concepts of the period, instead of the modern public-private-distinction. The study also unfolds the meanings of new public institutions of the 18th century, e.g. coffee houses, in mid-size European towns. At the level of local history, the thesis offers new views on the urban space of Turku that was destroyed in the Great Fire of Turku in 1827. At the level of methodology, the study proposes a novel way in which to use conceptual history in the contexts of spatiality and everyday life.