Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Väitöskirjat
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Väitöskirjat
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kant’s transcendental Deductions : A New Elucidation

Nikkarla, Markus (2017-10-21)

Kant’s transcendental Deductions : A New Elucidation

Nikkarla, Markus
(21.10.2017)
Katso/Avaa
diss2017Nikkarla.pdf (1.552Mb)
Lataukset: 

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6946-3
Tiivistelmä
In his Transcendental Deductions of the categories, Kant purports to show that we have the right to employ our basic a priori concepts of a thing in general, e.g. the concept of causality, in cognition of the objects of experience. In Kant’s view, these concepts can thus be applied to observable phenomena. On the other hand, his Deductions deny us any cognition of things as they are in themselves, independently of our experience. These arguments ground not only his theoretical philosophy but his practical philosophy as well, in that they leave room for the possibility of freedom of the will.

This dissertation presents a new elucidation of the Deductions by giving emphasis on Kant’s account of perceptual awareness. I argue that we can understand the Deductions by placing Kant’s account of perceptual awareness in its historical context. I show that Johann Tetens’ criticism of Christian Wolff’s account of perception had a crucial influence on Kant’s account, and that by giving attention to this influence we can understand the design of the Deductions, which establish the objective validity of the categories to objects of experience by showing that perceptual awareness is possible only through the same a priori rules that are represented generally in the categories.
 
Kant pyrki osoittamaan kategorioiden transsendentaalisilla deduktioillaan, että olemme oikeutettuja käyttämään perustavia a priori -käsitteitämme, esimerkiksi kausaliteetin käsitettä, kokemuksen objekteja koskevassa kognitiossamme. Kantin käsityksen mukaan näitä käsitteitä voidaan soveltaa havaittavissa oleviin ilmentymiin. Toisaalta hänen deduktionsa rajaavat oliot sellaisena kuin ne ovat itsessään, kokemuksestamme riippumatta, kognitiomme ulkopuolelle. Kantin argumentit ovat paitsi hänen teoreettisen filosofiansa myös hänen käytännöllisen filosofiansa perusta, sillä ne jättävät tilaa tahdonvapauden mahdollisuudelle.

Tässä väitöskirjassa pyrin valaisemaan Kantin deduktioita nostamalla esiin hänen käsityksensä havaintotietoisuudesta. Väitän, että voimme ymmärtää deduktiot asettamalla Kantin käsityksen havaintotietoisuudesta historialliseen kontekstiinsa. Osoitan, että Johann Tetensin esittämällä kritiikillä Christian Wolffin havaintokäsitystä kohtaan oli ratkaiseva vaikutus Kantin havaintokäsitykseen ja että huomioimalla tämän vaikutuksen voimme ymmärtää hänen deduktionsa, joissa hän osoittaa kategorioiden objektiivisen pätevyyden kokemuksen objekteihin nähden osoittamalla, että havaintotietoisuus edellyttää ne samat a priorisäännöt, jotka representoidaan yleisesti kategorioissa.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [2934]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste